2015 joulukalenteri
 |
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 24.12.2015
Jouluaatto Korvatunturilla
Jouluaatto on vuoden tärkein päivä Joulupukille ja siihen on valmistauduttu mahdollisimman huolellisesti. Kaikki on nyt valmista, jouluaatto on tullut. Petteri Punakuono, Joulupukki ja Korvatunturin tontut heräävät jo anivarhain. Joulupukki rientää keittiöön joulupuurolle, jonka voimin hän lähtee matkaan. Petteri Punakuono on puolestaan syönyt voimajäkälää, joka on kerätty salaisesta paikasta, perimätiedon mukaan.
Porojenpulkat ovat täynnä lahjoja maailman kilteille lapsille. Poro kolonnan johtoon lähtee Petteri Punakuono Joulupukki pulkassaan.Tonttutyttö Siiri ja tontut vilkuttavat Joulupukille hyvää matkaa. Kaikki ovat riemuissaan, että jälleen kerran onnistuttiin saamaan Joulupukki ajoissa maailmalle tapaamaan kaikkia lapsia, jotka odottavat Joulupukin vierailua luonaan, myös joululahjoja.
Petteri Punakuonon kiidettyä taivaalle muut kiiruhtavat sitten Joulumuorin joulupuurolle. Siellä on riemu ylimmillään, onhan jouluaatto. Tontut leikkivät ja laulavat kunnes huomaavat, että kotiin jääville poroille on annettava jouluaaton herkkuja, kuten voimajäkälää ja omenia ja nisuäijät. Leipuritontut ovat leiponeet sellaisen jokaiselle porolle joululahjaksi. Pienessä touhussa kuluu jouluaaton aamupäivä Korvatunturilla.
Tonttutyttö ja Joulumuori kutsuvat kaikki tontut puolelta päiväin isoon saliin, ison joulukuusen ympärille, kuuntelemaan joulurauhan julistusta Turun Suurtorilta. Muori kertoo sen olevan hyvin vanhan perinteen, todennäköisesti alkanut jo 1200-luvulla. Se on juhlallinen hetki, jolloin joulurauha julistetaan Suomen kansalle. Tonttutyttö ja passaritontut tarjoavat höyryävän kuumaa mustaviinimarja glögiä ja pipareita sekä pieniä suolaisia ruisnappeja tontuille.
Korvatunturin tontut saunovat iltapäivällä. Korvatunturin joulusaunan kiuas kihisee, tonttujen istuessa lauteilla hiljaisuuden vallitessa. Onkohan siellä liian kuumaa! Joulusauna on hiljainen ja siellä viipyilee harras rauhan tunnelma. Tätä on odotettu ja nyt se on siinä jouluaatto ja sauna. Tontut tietävät myös, että joulusaunassa ei saa metelöidä, sillä muutoin maahiset tekevät kepposia jatkuvasti, eikä heiltä saa mitään rauhaa. Tonttutyttö ja Joulumuori kiipeävät lauteille viimeisinä ja nauttivat lämmöstä, saunan ilmapiiristä ja joulun läsnäolosta.
Koko Korvatunturin väki sekä ympäröivän metsän väki on kokoontunut ottamaan vastaan Joulupukkia pitkältä, mutta ah niin mukavalta kierrokselta. Petteri Punakuonon laskeuduttua ja Joulupukin kömpiessä ylös pulkasta kajahti laulu Joulupukille. Joulupukki, Joulupukki, Valkoparta jne.. Sen jälkeen kiiruhdettiin sisälle. Isossa salissa odotti jouluateria valmiiksi katettuna.
Kaikki hiljenivät, kun pikkuinen Siru Tonttutyttö kiipeää lavalle. Hänellä on tärkeä tehtävä, jonka Siiri Tonttutyttö on antanut, jouluevankeliumin lukeminen. Siru jännittää hieman, sillä tämä on ensimmäinen kerta, kun hänelle on suotu kunniatehtävä. Ääni väristen hän aloittaa, mutta lukeminen sujaa loistavasti. Sirun silmät loistavat kuin tähdet, hänen tullessaan omalle paikalleen Siirin viereen.
Jouluevankeliumi Luukkaan mukaan:
"Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.
Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa. Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa." Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:
"Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti". Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä. Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu."
Tonttutyttö Siirin ikkunasta näkyy revontulten loimua, kauniin tähtitaivaan säteilyä.
Hän kuulee kaukaa vienoa laulua jouluyö juhlayö…..
Kulkuset kilisevät joulu tullut on…..
On pyhä Jouluyö
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 23.12.2015
Tonttutytön taiat ja Sofian kirje
Siiri Tonttutyttö saapuu taloon Kyrösjärven rannalla. Ensimmäiseksi hän kipaisee kurkkaamaan koiratarhaan. Kaikki karvakuonot nukkuvat koiranunta. Heidän kotinsa on siisti sekä joulukuntoon laitettu. Kynttilät valaisevat ikkunoilla. Koirien petipaikat ovat saaneet myös puhtaat peitteet. Siellä on kaikki hyvin. Siiri katsastaa ruokahuoneen, ruokaa näyttää olevan riittävästi.
Tonttutyttö painaa tonttulakin tiiviisti päähänsä (lakki tekee näkymättömäksi, kuten tiedätte), ja menee tupaan, jossa kaikki ovat pöydän ympärillä ruokailemassa. Siiri aikoo tehdä taian, tonttutytöt osaavat tarpeentullen hieman taikoakin.
Äiti saa ihanat korkokengät jalkaansa. Iisakki huomaa istuvansa ihan uutta siskoa vastapäätä. Sofialla on vierellään iso leijonan pentu. Sofia säikähtää pahanpäiväisesti. Äidin jalat väsyvät ja kengät ei lähde pois jaloista. Hän kulkee edestakaisin hellan ja pöydän väliä klinkaten. Iisakki katsoo uutta siskoaan, joka istuu kiltisti, vastaa silloin kun kysytään, mutta on muuten ihan hiljaa. Sofian edessä on suklaata kilokaupalla sitä syövät kilpaa leijona ja Sofia. Iisakki ei saa suklaata, äiti ei saa kenkiä pois jaloista, Sofia pelkää leijonaa ja jakaa siksi sille suklaata koura kaupalla. Iisakki ei saa puhekaveria uudesta siskosta.
Isä lukee kaikessa rauhassa päivän uutisia lehdestä. Hän ei huomaa mitään erikoista ympärillään. Tonttutyttö taikoo vastataian, jolla tilanne palautuu ennalleen.
Äiti on laittanut ruuan pöytään, lihapullia ja perunamuusia. Jälkiruokana on puolukkakiisseliä kermavaahdon kera. Ruoka maistuu jokaiselle, sillä heillä on kova nälkä.
Isä, Iisakki ja Sofia ovat yhdessä tehneet joulusiivouksen koiratarhassa. Äiti on touhunnut sisällä joulun valmisteluissa. Hänellä on vapaa viikko töistä. Keskustelu pöydän ympärillä rönsyilee asiassa jos toisessa. Sofia kertoo kirjeestään Joulupukille.
Hän sanoo olleensa vihaisella päällä silloin, kun on kirjoittanut sen. Kaikki kotona ovat komennelleet häntä, tee sitä, tee tätä, et saa mennä, älä tee niin, vaan toisella lailla jne…..
Leijonan hän toivoo siksi, että se pelottaisi kaikki kauas ja hän saisi olla kaikessa rauhassa, äidille korkokengät, että jalat kipeytyis ja äiti ei juoksisi aina mun perässä. Iisakki on kiusankappale silloin tällöin ja oikeastaan aika usein. Sofia toivoo nyt, että Joulupukki ei koskaan ole saanut kirjettä. Sofia kertoo heittäneensä sen roskikseen ja uskoo visusti sen jääneen muun roskapostin joukkoon. Sofia kertoo vielä, että hän on nähnyt leijonan pennun, uuden siskon ja äiti ei saanut kenkiä pois jaloistaan ja kaikki oli kamalaa. Mua itketti ja oksetti se suklaakin.
Isä kysyy mitä sinä minulle toivoit. Sofia on toivonut koiranruokaa, ettei mennä rikkoon. Isä, sinä usein sanot, että ne vie meidät vararikkoon. Isää nauratti, no tyttökulta, emme me mene rikkoon, emmekä vararikkoon, mutta joskus on vaan niin väsynyt, että sanoo sellaista, mitä ei tarvitsisi sanoa. Äiti jatkaa, joskus tekee mieli ihania karamellikenkiä, mutta ei ne kaikkea merkitse. Meillä on hyvä koti, meillä on rakkautta ja toisemme. Iisakki sanoo, en mä halua uutta siskoa, sinä Sofia olet paras sisko minulle. Ipadini on ihan hyvä, en tarvii uutta.
Sofiaa hävetti ja hän pyytää anteeksi kaikilta tuittuilujaan. Kysyy kuitenkin, saahan sitä olla joskus vähän rinsessa. Tupa raikui naurusta. Tonttutyttö laittaa joululaulut soimaan ja taikoo upean joulukuusen tuvan lattialle. Äiti laittaa kaakaota ja pipareita pöytään. Joulumieli valtaa Sofian kodin. Tonttutyttö livahtaa Kipinän-Poron luo ja
palaa Korvatunturille, kertoo Joulupukille kaiken kuulemansa.
Jouluaattona Sofin perheen pukinkontista löytyy isälle ulkohaalarit, äidille kauniit karamellikengät, Iisakin paketissa on luistimet, sillä vanhat ovat jo jääneet pieniksi. Sofialle on pienen pieni kissanpentu sekä suklaarasia. Sen söi Iisakki. Pennusta, joka saa nimen Killi kasvaa iso hieno kissa,kaikkien lemmikki, myös koiratarhan asukkaiden. Killi on musta, sen vasemmassa jalassa on hieman valkoista. Killi on talon kuningatar. Joulupukki hymyilee partaansa lähtiessään jouluaattona seuraavaan taloon.
Tonttutyttö Siiri istuu ikkunan äärellä ja katselee ulos. Pian täysikuu loistaa taivaalla sekä tähtien tuike valaisee taivaankannen.
Ulkona kulkuset helkkää riemuiten, yksi yö jouluun.
Kuunnellaan hiljaa…kulkusten helinää…
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 22.12.2015
Sofian kirje-ongelma vai ei
Joulupukin tarkistaessa, että asiat ovat kunnossa aattoon mennessä, hänen katseensa osuu kirjeeseen, joka on jäänyt pukin kirjoituspöydälle. Se on kirje, jonka Tonttutyttö Siiri löysi roskiksesta Kompissa. Joulupukki lukee kirjeen, jonka on kirjoittanut Sofia, Iisakin sisar.
Sofian perheeseen kuuluu isä, joka hoitaa suurta koiratarhaa ja pelkää vararikkoa. Äiti, joka keittää ruokaa jossain laitoksessa ja haaveilee korkokengistä. Veli Iisakki, jolle Ipad olisi tarpeellinen ja uusi sisko, kiltimpi sisko. Sofia, joka on kirjoittanut: ”Olen ollut todella kiltti!!! Haluaisin kissan, ihan oikean! Sitten olisi kiva, jos minulla olisi oma suklaatehdas. Rakastan suklaata ja olis mukava tehdä sitä itse, saisi syödä niin paljon kun haluaisi!! Myös pieni leijonan pentu olis kiva. Äiti ei kyllä tykkäisi, joten tuo vain se oikea kissa. Emmä tartte yhtään villasukkaa, edellisvuosien villasukat on ihan hyvät. Tule jo aikaisin iltapäivällä, en jaksaisi odottaa iltaan asti.”
Joulupukki istahtaa tuolilleen, alkaa miettiä kirjeen sisältöä. Koiranruokaa, Ipadi, luistimet, korkokengät, suklaatehdas, leijonan pentu, uusi sisar! Joulupukki huutelee Tonttutyttö Siiriä tulemaan luokseen. Siiri ihmettelee, mikä hätänä ja kipaisee nopeasti Joulupukin luo. Pukki pudistelee päätään, katselee kirjettä ja pitkän tovin jälkeen kysyy Siirin mielipidettä. Tonttutyttö kertoo, mitä tietää asiasta. Yhtäkkiä Siirille juolahtaa mieleen, mitä pitää tehdä.
Siiri syöksyy samantien ulos, sieppaa tonttutakin päälleen ja mennessään huikkaa Joulupukille, aamulla on kaikki kunnossa! Hyvä on, sanoo Pukki tyytyväisenä. Siiri Tonttutyttö on luotettava tiedustelutonttu.
Kipinä-Poro ja Siiri kiitävät taivaankannella aina Ikaalisiin saakka, löytävät talon järvenrannasta. Tunnistavat sen Sofian ja Iisakin kodiksi. Siellä sisällä isä, äiti, Sofia ja Iisakki kuulevat vienoa kulkusten kilinää.
Kulkuset kuiskaavat taivaankannelta, jouluun kaksi yötä…..
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 21.12.2015
Uuniohrapuuro Tuomaanpäivän aamuna
Tonttutyttö Siiri saapuu Korvatunturille kiiruhtaen keittiöön. Siiri on luvannut tontuille uuniohrapuuroa aamiaiseksi huomenna, Tuomaanpäivänä.
Puuro täytyy valmistaa illalla ja laittaa hautumaan uuniin, jotta jokaisen lautasella on aamulla herkullista puuroa. Ohjeen hän on saanut Vilhelmiina-mummulta kymmeniä vuosia sitten.
Se on arkistoitu reseptikansioon, jossa on paljon vanhoja, tarkoin vartioituja ja myös salaisia ruokareseptejä. Joulumuori antoi luvan jakaa ohrapuuron reseptin Tonttutytön joulukalenterissa.
Uuniohrapuuro
1 l täysmaitoa
2 dl vettä
2 dl ohraryynejä
1,5 tl suolaa
voita
Voitele vuoka voilla Kaada maito, vesi, ryynit ja suola vuokaan. Sekoita ja lisää voipaloja. Peitä vuoka kannella, laita se 100-110 asteiseen uuniin yön ajaksi.
Aamulla Joulupukin tuvassa leijuu herkullinen tuoksu, uuniohrapuuro on valmistunut uunissa ihan itsekseen. Tuvassa on jo varhain paljon tonttuja ruokapöydän ympärillä. Jokaisella on hurja nälkä. Onneksi Siiri on laittanut puuroa niin paljon, että sitä riittää kaikille ja joillekin maistui jopa kolmas lautasellinen.
Tallitontut eivät ehtineet tulla tupaan aamiaiselle. Tonttutyttö vie sitä ison kulhollisen heille ja myös poro-Kipinä saa lautasellisen puuroa.
Tonttutyttö ja pienet tonttutytöt siivoavat tuvan ja ison eteisen joulukuntoon. Siiri muistuttaa, nyt on Tuomaanpäivä, jolloin arkinen aherrus hiljenee, joten siivous on suoritettava nopeasti.
Ennen joulu alkoi jo tuomaan päivästä ja kesti Nuutin päivään asti, Siiri muistaa. Joulun tuova Tuomas voitiin toivottaa kaikkien valmisteluiden jälkeen tervetulleeksi runolla, jonka on kirjoittanut Johannes Häyhä vuonna 1893.
Tule meille Tuomas kulta Tuopa joulu tullessasi!
Tule aatto, joudu joulu, Sekä Tahvana tavota!
Meill' on leivät leivottuina, Sekä piiraat paistettuina,
Olut o'ottaa puolikossa, Viina leroo lekkerissä.
Ompa kystä aitassamme, Paljon pantua eloa:
Sirkan siivet, torakan koivet, Permusen peräpakurat
Joulumuori muistaa runon ja lausuu sen Tonttutytöille.
Joulupukki ja tontut lastaavat jo pulkkiin lasten lahjoja, sillä kohta on H-hetki. Viimeisiä lahjoja paketoidaan, kirjeisiin vastataan ja tarkistetaan, että kaikki on valmiina.
Kolme yötä jouluun.
Tonttutyttö kuulee kulkusten kauniin soinnin, kolme yötä jouluun.
Heleä ääni kuiskaa kulkusten kilistessä joulun tuloa, kolme yötä jouluun………..
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 20.12.2015
Kerttu-Mummun iki-ihana piparikakku-kakku
Kauan, kauan sitten Tonttutyttö Siiri on saanut Kerttu-Mummon piparikakun ohjeen. Hän etsii sitä Korvatunturin ohjekirjastosta, mutta ei löydä, ei mistään. Se on hävinnyt, mutta ei hätää, Siiri keksii ratkaisun pulmaan. Hän rientää Kipinä-Poron luo, hakee pulkan sekä valjastaa poron, lähtöä varten.
Matka alkaa Kerttu-Mummon ikkunan taakse, jos on onni matkassa niin resepti olisi näkyvillä mummun pöydällä. Neljä yötä jouluun on aivan oikea aika leipoa piparikakku.
Kipinä poro kiitää pitkin taivaankantta ja pysähtyy laivarannan laiturin luo. Siiri Tonttutyttö kipaisee ylös mäkeä ja kurkkaa mummon ikkunasta. Siellä on punaisia tulppaaneja maljakossa ja paperi niiden vieressä. Hipheijaa, siinä on kakun ohje.
Kerttu-Mummun piparkakku-kakku
1 kpp voisulaa
2 kpp sokeria
3kpp piimää
5 kpp vehnäjauhoja
1 tl soodaa
2 rkl piparkakkumaustetta
Sekoita ja paista 175 asteessa yhden tunnin ajan
Tonttutyttö katsoo ohjetta kaukokatseellaan ja painaa sen mieleensä. Jälleen kiidetään Poro-Kipinän kanssa takaisin Korvatunturille. Leivontatupaan ja hösseliksi. Siirillä on pian valmiina tusinan verran kakkuja. Joulupukin iltapalalla on Kerttu-Mummon piparikakkua.
Joulumuori tuumii, kirjoittaakohan Siiri ohjeen ohjekirjaan vai ei. Seuraavalla kerralla, kun leivotaan piparikakkua, asia selviää. Kenties vuoden päästä, Muori päättelee ja lähtee Joulupukin viereen nukkumaan.
Kulkuset kilisevät hiljaa, jouluun neljä yötä….
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 19.12.2015
Siiri ja Sofian kirje
Viisi yötä jouluun, tuumii Tonttutyttö Siiri. Ulkona pakkanen paukkuu, joten on syytä pukeutua lämpimästi. Niinpä Siiri laittaa ylleen lämpöisen, paksun tonttutakin. Hän lähtee ulos porotarhaan toivottamaan poroille hyvää huomenta ja tarkistamaan, että siellä on kaikki hyvin. Porot nauttivat aamiaistaan jäkälää, heinää ja pikkutonttujen tuomia porkkanoita. Porojen kulkuset kilisevät heidän syödessään.
Tonttutyttö nojaa poroaitaukseen samalla rapsuttaen Kipinän päätä ja etsien taskustaan jotain hyväskää Poro-Kipinälle, lemmikilleen. Taskusta kuuluu rapinaa, Siiri ottaa sieltä rypistyneen kirjeen. Hän huomaa sen olevan osoitettu Joulupukille ja muistaa poimineensa sen Kompin roskiksesta. Hän muistaa sisarukset Sofian ja Iisakin, jotka lähtivät nyrpeinä ja harmissaan kotiin Kompista. Sofia on lukenut Iisakille kirjettä, lopettanut sen lukemisen Iisakin lahja-toivomuksen kohdalle. Siiri muistaa myös kuulleensa Sofian sanoneen, emmä lue tätä osaa, kun siinä on sun lahjastas, vaikket sä kyllä sellasta uutta Ipadiä tartte!
Tonttutyttö lukee Sofian kirjeen.
Rakas herra Joulupukki
Olen Sofia, Iisakin pikkusisko ja asumme järven rannalla pienessä talossa. Isä hoitaa koiria, kun meillä on niitä paljon, pieniä ja isoja. Äiti käy töissä isossa talossa, missä on paljon mummuja ja paappoja. Hän tekee heille ruokaa.
Tuo isälle paljon koiranruokaa. Nuo rontit syövät meidät vararikkoon, isä sanoo usein. Please, tuo sitä ruokaa, niin emme mene rikki.
Äiti tarvitsee korkkarit, vaikka sillä on uudet kengät kuitenkin äiti sanoo olevansa aivan lättänä ja kaikki olisi paremmin jos nämä kengät olisivat ihanat korkkarit. Jos toisit ne hänelle, niin silloin kaikki olisi paremmin, kuten äiti sanoo.”
Iisakki haluaa Ipadin, sillä on kyllä sellainen melko uusi, ettei se ole ihan välttämätön. Hän haluaisi myös uuden siskon, kun sen sisko, se olen minä, on aivan kauhea joskus. Tuo Iisakille uudet luistimet ja oma luistinrata. Minkin voin luistella siellä ja silloin en ole aivan kauhea.
Rakas, rakas Joulupukki. Olen ollut todella kiltti!!! Haluaisin kissan, ihan oikean! Sitten olisi kiva, jos minulla olisi oma suklaatehdas. Rakastan suklaata ja olis mukava tehdä sitä itse, saisi syödä niin paljon kun haluaisi!! Myös pieni leijonan pentu olis kiva. Äiti ei kyllä tykkäisi, joten tuo vain se oikea kissa. Emmä tartte yhtään villasukkaa, edellisvuosien villasukat on ihan hyvät. Tule jo aikaisin iltapäivällä, en jaksaisi odottaa iltaan asti.
Terveisin SOFIA
ps. Asun Ikaalisissa järven rannalla, kyllä sinä meille osaat, kun järven puolella on jäälyhty, jossa palaa kynttilä.
Tonttutyttö vie kirjeen Joulupukin työpöydälle. Odotetaan jouluaattoon, millaisia lahjoja lapset saavat. Joulumuori huikkii Siiriä piparitalkoisiin, sillä huomenna on pikkuisen tonttutyttö Leenukin synttärit. Hän täyttää 150 vuotta, silloin sana pikkuinen häipyy tonttutytön edestä.
Illantullen joulumusiikki soi Korvatunturilla, jossa kaikkien työt jatkuvat leppoisasti.
Kulkuset kilisevät, joulu lähestyy…..
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 18.12.2015
Turre ja Joulustaalo
Joulupukki ja Turre-Koira istuvat tuvan takan äärellä, nauttien takkatulen loimusta ja lämmöstä. Joulupukki taputtaa Turre-koiraa päähän sanoen, nyt minun on kuultava karkuretkestäsi. Millainen matka se oli?
Turre kertoo: Hän lähtee omille teilleen ja Vilpertti etsii sitä. Joulupukin tiehaarassa Vilpertti näkee Onnikan ja loikkaa sen kyytiin, Turre-Koira unohtuu. Turre on jo kaukana metsässä. Lumimyräkkä yllättää sen, mutta kuusen alla on suojassa. Lunta tulee niin hurjasti, että sieltä lumipesästä on vaikea kaivautua esiin. Onnistuuhan se, nyt maisema näyttää aivan toiselta kuin aikaisemmin. Puiden oksat osoittavat maata kohti, sillä niiden oksilla on tonneittain lunta.
Turre kuuntelee, jostain kuuluu ryske ja aikamoinen melske. Puiden välistä saapuu hurjaa vauhtia ajohärkien vetämä reki. Turre kauhistuu, reessä istuu pelottava, suorastaan kauhistava eläjä. Se on Joulustaalo, hän henkäisee ja pujahtaa kuusen alle.
Staalon tieltä on syytä pysyä poissa, jos haluaa säilyttää terveytensä sekä henkensä. Joulustaalo on paha henki. Kotien lähistöillä olevilta ajourilta siivotaan jouluksi pois kaikki esteet ja kaatuneet puut, jottei joulustaalo pysähdy juuri omille asuinmaille. Tuhmia lapsia pelotellaan sillä, ellei ole kiltti ennen joulua, tulee Joulustaalo ja syö lapset.
Kaiken tämän Turre muistaa ja on hiljaa kuusen alla. Kuitenkin tuo kammottava eläjä huomaa sen ja kaappaa mukaansa. Turre on kauhuissaan, joutuuko hän tuon kauhistuttavan olion suuhun! Ajohärät kiihdyttävät vauhtia hurjaan menoon. Matka länteen alkaa. kurut ja tunturit vain vilisevät silmissä. Turre huomaa taivaalla loistavat tähdet ja loimuavat revontulet. Hän huutaa taivaalle äänettömästi apua.
Tuon huudon kuulee poro Pyry, joka on menossa Saana tunturin kekkereihin. Pyry lähtee pyrynä kohti kuulemaansa ääntä ja pian edessä on ajohärkien vetämä reki ja Joulustaalo. Poro-Pyryllä on yliluonnollisia voimia, joita hän käyttää, saadakseen Turre-Koira turvaan elävänä, Staalon pelottavasta seurasta.
Pian edessä nähdään aikamoinen näytelmä. Härkien vetämä reki tekee valtavan sivuliikkeen. Ajohärät nousevat taivaalle, Joulustaalo lentää niiden selkään. Turre-Koira putoaa poro-Pyryn viereen, josta se nousee Pyryn selkään. Joulustaalo, paha henki, katoaa ajohärkiensä kanssa tunturien taakse.
Turre- koiran karkuretki saa onnellisen lopun. Kekkerit Saanalla, kilpailu Kilpisjärven jäällä ja ihana Lucia-juhla Abiskon Kansallispuistossa, Tornionjärvellä.
Joulupukki taputtaa Turrea ja sanoo, koiraseni nyt on kaikki hyvin. muistathan sitten tulevaisuudessa pysyä kotitanhuvilla. Turre nyökyttelee ja pian Korvatunturilla kuului kaverusten kuorsaus.
Tonttutyttö Siiri hipsuttelee kamariinsa, kurkkaa ikkunasta, onhan kaikki kunnossa, ei esteitä tiellä, ei Joulustaaloa näkyvissä.
Kulkuset kilisevät jouluntuloa….
kuusi yötä jouluun….
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 17.12.2015
Sofia ja Iisakki
Joulu on tulossa. Joulupukki kysyy lahjoja jouluaattona tuodessaan, onko täällä ollut kilttejä lapsia. Tarkistaa muistiinpanonsa toimii sitten niiden mukaan. Siiri tuo hänelle kaiken tiedon.
Tonttutyttö Siiri lähtee Kipinä-Poron kanssa, punainen muistikirja taskussaan kurkkimaan, kuuntelemaan sekä tarkkailemaan joulunalus puuhissaan touhuavia, niin lapsia kuin aikuisiakin.
Kipinä-Poron pulkka laskeutuu Kompin parkkipaikalle. Siiri vetää tonttulakin päähänsä ja rientää sisään. Kipinä jää odottelemaan Siiriä. Toivotaan, että hän tulee ajoissa, eikä jää kyydistä! Pian lapsi joukko piirittää poron. Lapset ovat tiedonhaluisia, he kyselevät Korvatunturin kuulumisia. Onko Korvatunturilla leivottu pipareita, joulutorttuja jne… ? Ovatko lahjat jo valmiina. Turre-Koiran katoaminen on surullinen juttu. Kipinä kertoo heille Turren olevan onnellisesti kotona. Poron aika sujuu rattoisasti lasten kanssa.
Sisällä Siiri puikahtaa ekana lasten leikkipaikalle. Sinne tulee Sofia ison veljensä, Iisakin, kanssa. He laskevat liukumäkeä monen monta kertaa. Sitten he istuvat penkille huoahtamaan. Sofia haluaa lukea Iisakille, millaisen kirjeen hän lähettää Joulupukille.
Rakas herra Joulupukki
”Olen Sofia, Iisakin pikkusisko ja asumme järven rannalla pienessä talossa. Isä hoitaa koiria, kun meillä on niitä paljon, pieniä ja isoja. Äiti käy töissä isossa talossa, missä on paljon mummuja ja paappoja. Hän tekee heille ruokaa.
Tuo isälle paljon koiranruokaa. Nuo rontit syövät meidät vararikkoon, isä sanoo usein. Please, tuo sitä ruokaa, niin emme mene rikki.
Äiti tarvitsee korkkarit, vaikka sillä on uudet kengät kuitenkin äiti sanoo olevansa aivan lättänä ja kaikki olisi paremmin jos nämä kengät olisivat ihanat korkkarit. Jos toisit ne hänelle, niin silloin kaikki olisi paremmin, kuten äiti sanoo.”
Hän katsahtaa Iisakkiin, emmä lue tätä osaa, kun siinä on sun lahjastas, vaikket sä kyllä sellasta uutta Ipadiä tartte, lipsauttaa Sofia. Iisakki sieppaa kirjeen ja heittää sen roskakoriin. Lapset lähtevät kotiin. Kumpaakin harmittaa tuo äskeinen.
Tonttutyttö Siiri kuulee kaiken, menee roskakorille ja löytää Sofian kirjeen. Hän laittaa sen taskuunsa ja rientää ulos Kipinän luo. Niin lähdettiin kohti Korvatunturia. Sofia ja Iisakki kuulevat kotimatkalla kulkusten kilinää.
Jouluntuloa kilisee Kipinä-Poron kulkuset…..
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 16.12.2015
Joululyhde ja keijujen tanssi
Siiri Tonttutyttö on tehnyt hyvin paljon jää- ja lumilyhtyjä Joulupukin talon ympärille sekä Korvatunturin rinteeseen. Pikkutonttu Ellu apunaan he laittavat kynttilän jokaiseen lyhtyyn ja sytyttävät ne.
Kynttilämeri loistaa Korvatunturin rinteessä. Sitä saapuvat ihailemaan ahkerat pajatontut ja Joulupukki. Joulumuori kiirehti myös sinne mukanaan joulutorttuja sekä kuumaa kaakaota. Joulupukki tonttuineen nauttii upeasta valonäytöksestä, sekä pienestä tauosta aherruksen lomassa.
Korvatunturin uumenissa asuvat keijut huomaavat ihanan valon loistavan tunnelin päästä. He leijailevat ulos. Siellä rinteellä tanssivat keijujen joulutanssin Joulupukille ja Muorille sekä tontuille. Esityksen jälkeen Muorin tortut ja kuuma kaakao maistuu kaikille. Keijut kiirehtivät sitten takaisin kotiin, varpaita kipristeli ja hieman paleli. He eivät pidä talven kylmyydestä, heille kesä ja aurinko on täyttä elämää.
Keiju Ruusunen huikkaa Joulumuorille ohi mennessään, missä on joululyhde! Muori katsoo ympärilleen ja eipä näe hänkään. Talon toisella puolen on kaksi lyhdettä, joissa pikkulinnut pomppivat innoissaan, tietää Muori. Tunturin puoli on jäänyt ilman joululyhdettä. Tonttutyttö Siiri, huutelee Joulumuori, tule tänne. Siiri kiltti, hakisitko pari joululyhdettä tuonne keijujen luolansuulle.
Joululyhde tietää hyvää taikaa taloon, jonka pihalla on lyhde. Koko talo asujineen voi ja menestyy hyvin. Joulumuori haluaa pikku keijuille hyvää tulevaa vuotta. Ne tuovat paljon iloa kesäaikaan tanssillaan ja laulullaan Korvatunturin rinteillä.
Tontut palaavat joulupajaan, kohta sieltä kuuluu ahkera kilkutus kalkatus. Joulu on jo lähellä. Turre-koira ja Joulupukki istuvat samalla tuolilla takan äärellä nauttien sen lämmöstä.
Poron kellojen kilkatus kuuluu, ne kertovat joulun saapuvan…
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 15.12.2015
Tonttutytön tulinen joulusinappi
Joulumuorin keittiössä tehdään aina joulukuun puolessavälissä joulusinappi . Tonttutytöllä on ohje, joka on yli sadan vuoden takaa. Se voi olla vanhempikin, kukaan ei muista, kuinka vanha. Tonttu-Amanda on sen aikoinaan saanut iso-isoäidiltään. Korvatunturin kinkku tarvitsee Tonttutytön joulusinapin seurakseen.
Tonttutyttö Siiri hakee keittiön komerosta kananmunia, kermaa, sokeria, sinappijauhetta, perunajauhoja ja etikkaa sekä ison kattilan.
Tonttutytön tulinen joulusinappi
2 dl kananmunia
2 dl sokeria
2 dl sinappijauhetta
2 dl kuohukermaa
1-1,5 tl perunajauhoja
1-1,5 tl etikkaa
Hän sekoittaa kaikki aineet, paitsi etikan, suureen kattilaan, laittaa sen hellalle, ottaa laatikosta puukauhan. Siiri sekoittaa koko ajan keitosta siksi,että se ei palaisi pohjaan, vaan lämpenisi lempeästi kiehumapisteeseen ja lopuksi pulpahtaisi pari kertaa.
Kattila pois hellalta, sitten kipinkapin ulos. Kattila hangelle ja voimakkaasti sekoittaen sinappi keitos sileäksi! Sinapin jäähdyttyä, Tonttutyttö sekoittaa siihen etikan. Ihailee keitostaan, iloiten jälleen onnistui, ei palanut pohjaan ja eipä näy kokkareitakaan! Siiri yhdessä keittiö tonttujen kanssa jakaa valmiin sinapin purkkeihin. Purkit kylmäkomeroon.
Iltateetä, ruisleipää ja pieni maistiainen uudesta sinapista. Joulupukki laittaa sinappia leipänsä päälle ja maistaa sitä. Hän nyökyttelee tyytyväisenä päätään ja saa tuskin sanottua, hyvää on, tulista on, niin tulista, niin tulista kuin pitää ollakin. Hän taputtaa Turre-koiraa päähän ja kuiskaa, huomenna on sinun vuorosi.
Kulkuset kilisee joulu tulee…..
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 14.12.2015
Joulupukki ja Turre kuusimetsässä
Korvatunturin porotarhasta kuuluu haukuntaa. Joulupukki herää ja nousee vaivaloisesti istumaan sängyn reunalle. Kuuntelee tarkasti ulkoa tulevaa ääntä, herättää Joulumuorin ja kysyy Muori kulta, onko tuo totta? Muori ihmettelee ja sitten hänkin kuulee äänen. Turre on kotona, hän huudahtaa ja kapsahtaa Joulupukin kaulaan lujaa rutistaen. Joulupukki rientää pyjamassaan ulos ja voi sitä riemua, kun Turre ja Joulupukki kohtaavat toisensa eron jälkeen.
Yhdessä he kiiruhtavat Joulumuorin keittiöön. Siellä keittiötontut ovat laittaneet aamiaista. Joulumuori on kiirehtänyt keittiöön ja tehnyt Turre-Koiralle herkullisen aamiaisen. Hän on laittanut sen Joulupukin viereen isoon pöytään. Muori on paistanut pannulla voissa pieniä leivän paloja, laittanut ne kuppiin, jossa on lihaliemessä keitettyä kanaa. Yhdessä hujauksessa kuppi on tyhjä.
Aamiaisen jälkeen Turre ja Joulupukki lähtevät Petteri Punakuonon kanssa metsään, katsomaan joulukuusia. Joulupukki haluaa kulkea kahden Turren kanssa ja keksii joulukuusesta tekosyyn päästä viettämään muutaman tunnin ikioman Turren kanssa. Totta on, että isoon juhlasaliin pitää löytää upea joulukuusi. Kuusta ei toki tuoda vielä sisään.
Petteri kulki hiljalleen pulkkaa vetäen, Turren ja Joulupukin katsellessa metsää ja kuusia, jos sittenkin löytyisi upea, kaunein joulukuusi Korvatunturille. Sininen kaamos leijui ympärillä.
He saapuivat pienelle aukiolle, jonka keskellä kasvoi hieno iso kuusi, jonka latva kurkotti kohti taivasta. Joulupukki muistaa lapsuutensa jouluja, niihin kuului ehdottomasti joulukuusi, pihkalta tuoksuva upea puu. Sen oksilta sulaa vasta huoneenlämmössä viimeiset lumet ja jää. Hän vetää syvään henkeään, muistellen joulukuusen ihanaa tuoksua. Hän muistaa myös legendan joulukuusesta, joka on kerrottu Korvatunturin joulussa moneen kertaan.
Kaverukset ihailevat kuusta. Joulupukki tuumii, tuo kaunis puu saa kasvaa ikuisesti tuossa paikallaan. Tonttutyttö saa tuoda kuusen latvaan tähden ja oksille kynttilärivin jouluna. Joulupuu on siellä tuomassa metsänväelle joulunsanomaa ja valkeutta.
He saapuvat Korvatunturille takaisin leppoisissa tunnelmissa. Metsä on levollinen paikka kulkea, Joulupukki toteaa. Turre rientää porotarhan luo ja kuulee Joulupukin huikkaavan hänen peräänsä, huomenna kerrot kaikille, mitä karkumatkallasi tapahtui ja miksi sen teit.
Porojen kulkuset kertovat kilinällään hiljaisen viestin, joulu tulee….
Tonttutyttö Siirin joulunodotus13.12.2015
Kunniavieras Lucia-Juhlassa
Eikös huomenna ole jo tänään ja Turre on kotimatkalla, Joulupukki tuumii Muorilleen Korvatunturilla. Joulumuori vakuuttaa Tonttutyttö Siirin löytävän Turren ja jopa Vilperikin yrittää avustaa parhaimman mukaan.
Saanalla nuotio on sammunut. Juhlaväki on Kilpisjärven jäällä. Porot Pyry, Ailu, Turpo ja Kipinä kisailevat, kuka heistä kiertää nopeimmin järven. Jokaisella on omat kannattaja joukkonsa, jotka kirittävät suosikkiaan. Turre juoksee Kipinän vierellä, sitä vauhdittamassa. Mesi-Karhu kannustaa Turpoa, Sepe-Suden suosikki on Pyry. Alma-Ahma koettaa saada muut metsän väestä kannustamaan Ailua.
Vauhti on hurja, välillä kompuroidaan sekä törmäillään järven liukkaalla jäällä. Mitään suurempia turmia ei sattunut. Korppi Rook selostaa tapahtumaa Saanan laelta. Maali häämöttää, kaikki ovat suurin piirtein kasassa, kukaan ei ole ottanut kiriä, paitsi Turre. Innoissaan se kannustaa Kipinää juosten itse ensimmäisenä maaliin.
Kaikki iloitsevat Turren puolesta ja haluavat antaa ensimmäisen palkinnon Turre-koiralle porokilpailussa! Voitto on ansaittu. Tonttutyttö ja Vilperi ovat ihmeissään, miksi? Muut tietävät miksi, siksi, että he tietävät Turren viime päivien seikkailuista. Turre voittaa matkan Lucia juhliin Ruotsiin. Poro-yhdistykselle on lähetty kutsu lähettää pari poroa kunniavieraaksi Abiskon kylän Lucia-juhlaan. Kipinä-Poro ja matkalaiset, Siiri, Vilpertti ja Turre lähtevät katsomaan Lucia neitoa.
Pyhä Lucia on ollut suosittu pyhimys Italiasta. Lucian päivä on valon juhla. Lucia - suomeksi Valotar - tuo mukanaan valon pimeyden keskelle. Valon juhlaa on vietetty luultavasti 1300- luvulta saakka. Päiväksi on vakiintunut kolmastoista päivä joulukuuta. Silloin valitaan Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja kantaa kädessään kynttilää. Lucian kynttiläkruunu symboloi enkelin sädekehää.
He saapuivat Abiskon kansallispuistoon Torniojärven rannalle, pieneen Abiskon kylään. Heidät osoitetaan kunniapaikalle kylätalon rappusille. Lucia kulkue saapuu. Kaunis valkoinen porotyttö Lucia neitona, kynttiläkruunu päässään astelee raittia pitkin ja pienet porotytöt seuraavat perässä laulaen Pyhä Lucia laulua.
Pyhä Lucia
Taivaalla tähtivyö, kirkkaana loistaa,
viestiä jouluyön, tuikkeensa toistaa.
Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus.
Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy.
Metsiin jo Pohjolan vaipan luo hanki,
ja maa on valkean verhonsa vanki.
Taivaisen hohteen tuo, Lucia valon suo,
Pyhä Lucia, Pyhä Lucia.
Kiteet luo helmivyön valkoiseen kaapuun.
Kätköstä talviyön luoksemme saapuu.
Lucia seppelpää, juhlista hetki tää,
saavuthan luoksemme, Pyhä Lucia.
Tuo hetki on todella juhlava ja se painuu ikuisesti kaverusten mieleen. Tonttutyttö jopa ajattee, että hyvä on, kun Turre lähti omille teilleen. Nautitaan glögiä järven rannalla sekä pipareita, joita siellä tarjoillaan kaikille kunniavieraille. Kipinä-Poro kiidättää vihdoin matkalaiset kotimatkalle.
Joulupukki on jo hädissään Turre-koiransa puolesta. Huomenna Turre on kotona, hän huokaa ja kääntää kylkeä ja nukahtaa Joulumuorin viereen.
Kulkuset kilisevät ja soittavat joulun tuloa
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 12.12.2015
Turre-Koira Saana-Tunturilla
Aamulla herätessään Vilpertillä on mielessään Turre. Turre-koira on yhä omilla teillään, hän miettii nolona. Joulumuorin keittiössä maistuvan ja herkullisen aamiaisen jälkeen, Vilpertti kuiskaa Tonttutyttö Siirille, mennään yhdessä etsimään Turrea. Siiri lupaa lähteä mukaan.
Kipinä-Poro käyskentelee poroaitauksessa jäkälää näykkien. Siiri menee Kipinän luo ja halaa sitä, pyytäen anteeksi myöhästymistään kyydistä. Kipinä-Poro nyökyttelee päätään. Siiri Tonttutyttö on iloinen ja lupaa pysyä aikataulussa. Pulkka laitetaan jälleen lähtökuntoon. Tonttutyttö ja Vilpertti-Tonttu istuvat pulkkaan eväskorin kanssa, sillä matka voi kestää kauan.
Poro lähtee jolkottamaan pitkin metsää, johon Turre-Koira on Korvatunturin tietotoimiston mukaan taivaltanut. Kuljettuaan noin yhden poronkuseman, he kohtaavat Kettu Repolaisen, joka etsi rasavillejä poikiaan. Vilpertti tiedustelee, onko Repolainen nähnyt Joulupukin Turrea. Ei täällä mitään Turreja ole hän huikkasi ja juoksi eteenpäin.
Vähän ajan kuluttua vastaan tulee Sepe-Susi, joka kertoo olevansa matkalla tunturiin. Mihin tunturiin, kysyi Siiri. Saana-Tunturille, siellä tunturin laella on kekkerit. Korppi Rook kertoo kaikille tunturi seudun asukkaille kekkereistä. Mesi-Karhu kömpii jälleen talvipesästään, Saanalle on mentävä. Saana tunturille kiirehtii myös porot Pyry, Ailu ja Turpo. Alma–Ahma, joka on kuullut Turren katoamisesta, kertoo Vilpertille ja Siirille Turresta. Sopuliparvi palatessaan Saana tunturilta on kertonut Almalle, Turren olleen matkalla sinne.
Kipinä poro jatkaa matkaa kumppaniensa kanssa. Kohta liutaan pitkin Saana-järven jäätä, kivutaan tunturin laelle. Siellä on koolla iso joukko metsän eläimiä nuotion ympärillä. He laulavat joululauluja tunturin raikuessa ja kulkusten kilistessä. Vilpertti ja Siiri huomaavat Turren, joka istuu Poro-Pyryn vieressä ja laulaa täysin rinnoin. Tonttutyttö Siiri ja Tonttu-Vilpertti sekä Kipinä-Poro istuvat joukkoon. Pannukahvia on tulossa, tikkupullaa valmistuu. Siirillä on kopassa herkkuja Joulumuorin keittiöstä. Niitä riittää kaikille.
Täysikuu, tähtitaivas, lumivalkea maisema ja revontulet taivaalla. Juhlat jatkuu….Pöllö Tunturiherra pyörittelee silmiään katsellessaan ilonpitoa.
Kenties huomenna Turre on kotimatkalla………
Kulkuset kilisee, joulu tulee….
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 10.12.2015
Tonttutyttö ja Tonttupoika
Kaksi Korvatunturin tonttua matkustaa Onnikalla Pääkaupunkiin. Joulupukki on täysin tietämätön heidän touhuistaan. Turre-Koira on karkutiellä ja Kipinä-Poro etsii Tonttutyttö Siiriä.
Onnikka saapuu Pääkaupungin linja-auto asemalle. Tonttutyttö Siiri ja Vilpertti-Tonttu kiiruhtavat kaupungin humuun. Silmät pyöreinä he katselevat loistavia ja kimmeltäviä valoja, joulukuusia, valaistuja ikkunoita kynttilöineen. Jokaisessa kadunkulmassa ilmestyy uusia näkymiä loistossaan. Stockmannin ikkunassa ihailtiin satumaailmaa.
Senaatintorille tullessaan, heitä on vastassa paljon erilaisia myyntikojuja. Niistä löytyy kaikenlaista ihanaa ostettavaa aina käsitöistä ruokaan asti. Vilpertti-Tonttu huomaa pienen karusellin. Hän nauttii pyörityksestä täysin rinnoin. Takaisin maan pinnalle tullessaan se tuntuu keikkuvan. Siiri Tonttutyttö on siinä vieressä, tarttuu Vilperttiin, ettei Tonttupoika kupsahda kumoon. Retuuttaen kädestä Vilperttiä, hän kiirehtää Katajanokkaa kohden.
Siiri seuraa iloista joukkoa ja arvaa siellä olevan jotain kiinnostavaa. Nälkäkin on, hän huokaa. He kääntyvät seuraavalle kadulle ja jähmettyvät siihen. Siinä on Petteri Punakuono pulkkineen, jossa istuu itse Joulupukki vierellään Joulumuori. He ovat menossa Senaatintorin Tuomaan markkinoille. Kutsun heille oli välittänyt kaupunkitonttu Nestori. Joulumuori huomaa kaksikon ja viittoo, pulkkaan siitä karkulaiset. Siiri ja Vilpertti eivät ole uskoa silmiään, vaan seisovat paikallaan, kunnes Petteri Punakuono tönäisee heidät pulkkaan.
Senaatintorilla Joulupukki Tonttutytön ja Vilpertin avustamana jakaa paikalla oleville lapsille pieniä joululahjoja. Joulupukki toteaa, että totta kai kaikki ovat olleet kilttejä. Riemukas huuto vastaa, täällä ei ole muita kuin kilttejä lapsia!
Lapset haluavat tietää Korvatunturin joulun alusajasta. Joulumuori tarttuu mikrofoniin ja kertoo kiireisestä ajasta lahjapajassa ja Joulupukille tulleista kirjeistä, joihin pitää vastata. Joulupukki kautta Joulumuori pitää huolen, että kaikki on valmista jouluaattona. Hän paljastaa myös, että tontut ovat joskus ajattelemattomia ja aiheuttavat harmia. Joulupukin Turre-Koira on yhä omilla teillään ja Tonttutyttö Siiriä olisi tarvittu toimittamaan asioita sekä tarkkailemaan, ovatko niin pienet kuin vähän isommat lapset olleet kilttejä.
Kaikesta torumisesta huolimatta Siiri ja Vilpertti ovat riemuissaan tavatessaan Joulupukin ja Joulumuorin. He pääsevät kotiin Korvatunturille. Petteri Punakuono kiertää pääkaupungin taivaalla. Joulupukki kertoo alla olevasta näkymästä. Tuolla on Tallinnan laiva lähdössä ja tuo on laiva, jolla pääsee Tukholmaan. Presidentin linna jouluvalaistuksessa, Mäntyniemi, jossa Lennu isäntäväkineen, presidentti Sauli Niinistön ja Jennin kanssa asustaa, Joulumuori toteaa. Koko upea pääkaupunki heidän näkyvissään.
Lento Korvatunturille pitkin taivaanrantaa Petteri Punakuonon turvallisessa kyydissä. Heillä on kova nälkä, varsinkin Siirillä ja Vilpertillä,puhumattakaan Joulupukista. Joulumuori on tämän ennakoinut ja korista löytyy kaikenmoisia herkkuja, joita nautitaan kuuman kaakaon kera.
Turre-Koira on yhä omilla teillään…Vilpertti miettii nolona. Missä on Turre?
Turree… Turree…. huutelee Tonttu Vilpertti huomenna.
Kulkuset kilisee, joulu lähestyy…..
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 11.12.2015
Vilpertti ja Siiri Onnikassa
Tonttutyttö Siiri on jälleen kerran myöhästynyt Kipinä-Poron kyydistä. Hänellä on päässään näkymättömäksi tekevä tonttulakki. Hän istuu linja-auto katoksessa miettien, mitä nyt tapahtuu! Pysäkillä on muutama henkilö, jotka matkustavat Onnikalla etelään aina pääkaupunkiin saakka. Onnikka saapuu, kaikki menevät sisään, Siiri muiden mukana.
Hän joutuu istumaan lattialle, koska kaikki istumapaikat ovat varattuja. Siinä on mukava kuunnella ja katsella matkustajia, sekä kirjoitella pieneen muistivihkoon kuulemastaan. Ovatko kaikki Onnikassa olevat olleet kilttejä tänä vuonna. Joulupukki saa aikanaan nuo tiedot.
Siirin vierellä on rouva ja herra, kaukaa meren rannalta, toisella puolen on nuoria lakeudelta. Siinä on myös rouva, joka tietää varuskunnista. Nuoret haluavat tietää siitä ja hän kertoo. Kysymyksiä jos jonkinlaisia riittää. Eipä aikaakaan, kun puheen sorina ja nauru ylittää Onnikan äänen. Keskustelussa pursui kaikki erilaiset asiat maan ja taivaan väliltä. Siiri muistaa vanhan laulun ”linja-autossa on tunnelmaa”. Sitä tunnelmaa on myös tässä Onnikassa.
Vilpertti on Korvatunturin tontuista nuorimpia. Onnikka on pysähtynyt Korvatunturin tiehaaraan juuri, kun Vilpertti etsii Joulupukin Turre-koiraa. Vilpertillä on taskussaan tonttulakki, joka tekee hänet näkymättömäksi. Jokaisella tontulla on sellainen. Lakki päähän ja hän livahtaa sisään onnikkaan, Turre-Koira unohtuu. Jännittavä matka alkaa.
Kuullessaan iloisen puheen sorinan ja naurun helähdyksiä Vilpertti, joka on nukkunut koko matkan penkin alla, herää. Hän huomaa Tonttutyttö Siirin istuvan lattialla. Tonttutyttö hätkähtää, kun joku taputtaa hänen selkäänsä, hän kääntyy. Edessä on Tonttu Vilpertti. Mitä ihmettä sinä täällä, Siiri huudahtaa. Vilpertti kertoo, että hän haluaa nähdä, millaista joulun odotus on pääkaupungissa. Hän ei ole koskaan käynyt siellä.
Kaksi Korvatunturin tonttua matkustaa Onnikalla Pääkaupunkiin. Joulupukki on täysin tietämätön heidän touhuistaan. Turre-Koira on karkutiellä ja Kipinä-Poro etsii Tonttutyttö Siiriä.
Seikkailu jatkuu.....
Kulkuset kilisevät joulun tuloa…….
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 9.12.2015
Luumusosetta ja tilkka madeiraa
Tonttutyttö Siiri on innoissaan jouluvalmisteluista, varsinkin erilaisista jouluruuista ja joululeivonnaisista.
Eiliset taatelimuffinit olivat menestys, koska Joulupukki halusi niitä vielä iltateellä. Siirin kehoituksesta tontut laittavat mietintämyssyn päähän, miettivät ankarasti, mitä tänään tehdään. Millä yllätetään Joulupukki, joka on todella kiireinen. Kiireet unohtuu, kun pöydällä on herkullisia ruokia.
Sihteeritontut ja Joulupukki lukevat ja arkistoivat tänään kaikkialta maailmalta Korvatunturille tulleet kirjeet. Heillä on hauskaa, päivä sujuu rattoisasti, vaikka kiirettä pitää.
Siirin päässä syntyy ajatus, joka toteutuu. Joulumuorin varastossa on ruisnappia, maksamakkaraa ja itse valmistettua luumusosetta sekä ikkunalla on kasvamassa persiljaa ja basilikaa. Joulupukin ikiomasta varastosta löytyy tippa madeiraa.
Iltateen aika tulee, silloin pöydällä on kymmenittäin ruisnappeja, joiden päällä on sekoitus maksamakkarasta, luumusoseesta sekä tilkasta madeiraa. Koristeeksi on napattu persiljaa ja basilikaa.
Iltateelle tullessaan kaikki pienet leipuritontut ja Siiri Tonttutyttö laulavat Joulupukille laulun Joulupukki, joulupukki. Nautitaan teetä ja ruisnappia, sekä lauletaan ja leikittään pitkän työpäivän päätteeksi. Ilta sujuu iloisissa merkeissä. Pikkumakeana on karpaloita ja kinuskisoosia. Tonttutyttö Siiri on poiminut karpaloita samoillessaan pitkin lapin jänkiä.
Korvatunturin väki kellahtaa tyytyväisinä nukkumaan. Joulupukki iloitsee, hän tuntee itsensä rakastetuksi. Kaikki Korvatunturin tontut ja varsinkin Joulumuori ovat ihania ja huomaavaisia vanhaa Joulupukkiaan kohtaan. Joulupukki huokaisee tyytyväisenä, herkullisia ruisnappeja tänään.
Muori kainalossaan hän nukahtaa, kuorsaus kuuluu aina poroaitaukseen saakka. Revontulet loimuaa taivaalla.
Kulkuset kilisee, joulu tulee
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 8.12.2015
Joulumuorin keittiön herkkuja
Tonttutyttö Siiri ja pienet leipuritontut miettivät, millä ilahduttaisi Joulupukkia iltateellä. Eilinen pähkinäleipä ei ollut kovinkaan onnistunut yllätys.
Ellu-tonttu on tarkkailemassa sekä tekemässä muistiinpanoja näkemästään. Lapset Elviiraa ja Milja ovat kilttejä tyttöja, siksi muistiinpanot heistä ovat positiivisia. Ellu, pienin leipuritontuista kertoo maistaneensa taatelimuffineita tällä salaisella matkallaan.
Muffinien tuoksu tulvii ikkunan raosta Ellu-tontun nenään. Hän hiipii hiljaa ovelle avaten sen niin, että kukaan talon asukkaita ei huomaa häntä. Ellu livahtaa keittiöön. Ihailee vastavalmistuneita leivonnaisia, eikä voi välttää kiusausta. Pari muffinia taskussaan hän kipaisee Poro-Lupsakan luo ja istahtaa pulkkaan. Siinä istuessaan hän nauttii taatelimuffinin ja tarjoaa sitä myös Lupsakalle. Molemmat huokailevat herkullista ja maistuvaista.
Ellu kaivaa tonttupuvun taskusta paperin palan, jossa on ohje. Siiri katsoo sitä, huomaten sen hyvin yksinkertaiseksi valmistaa. Ellu-tonttu, joka on syönyt jo tuota herkkua saa tehdä taikinan. Joulupukin ja Joulumuorin muut pienet leipuritontut valmistivat ne.
Taatelimuffinit.
30 kuivattua taatelia
2 dl vettä
2 dl Dansukker Ruokokidesokeria
150 g sulatettua voita tai margariinia
2 kananmunaa
4 1/2 dl gluteenitonta jauhoseosta tai vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 tl kanelia tai 1/2 tl kardemummaa
Laita taatelit veteen likoamaan yön yli. Voit myös kiehauttaa aineksia kattilassa sen aikaa, että taatelit pehmenevät. Jauha tarvittaessa sauvasekoittimella soseeksi.
Lisää joukkoon ruokokidesokeri, sulatettu rasva ja munat. Sekoita tasaiseksi.
Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet ja kääntele taikina tasaiseksi.
Jaa muffinivuokien puoliväliin ja paista 200-asteisessa uunissa, kunnes muffinit ovat kohonneet ja tuntuvat kypsiltä.
Pian leijuu keittiössä jälleen herkullinen tuoksu. Joulupukki tulee sen houkuttelemana keittiöön. Me kaikki tiedämme Joulupukin olevan aikamoisen herkkusuun. Joulumuori tuo vastakeittetyä kahvia ja ison kasan muffineita Joulupukille. Kyllä sinä kultaseni jaksat tällä siihen saakka kunnes lounas valmistuu.
Aamulla Elviira ja Milja huomaavat, joku on käynyt talossa, kun ulkona näkyy pienenpieninä jalanjälkiä lumessa. He kuulevat myös kaukaista kulkusten kilinää.
Joulu tulee…
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 7.12.2015
Joululimppu vai pähkinäinen limppu?
Tonttutyttö Siiri istuu Joulumuorin kanssa penkillä. He juttelevat joululeivästä, tehdäänkö perinteistä joululimppua vai jotain uutta jouluista leipää. Joulumuori kertoo lukeneensa joskus pähkinäisestä leivästä. Siiri innostuu tuosta ja ehdottaa jos kokeiltaisiin. Hän lupaa etsiä ohjeen moisesta joululeivästä.
Tonttutyttö on nykyaikainen tonttu, vaikka hänellä on ihan kunnioitettavasti ikää. Hän ei suinkaan ole jämähtänyt paikalleen, vaan on opetellut tietokoneen käytön salat. Siiri on näppärä sen käytössä.
Kone auki ja googlettamaan pähkinä leipää. Eikä aikaakaan, kun Joulumuori saa ohjeen käyttöönsä. Leipuritontut töihin, että Joulupukilla on tuoretta leipää iltateellä.
Tälläisen ohjeen Siiri löytää netistä.
Pähkinäinen leipä
Taikina: 2 dl vettä 1/2 dl siirappia 2 dl piimää 1 dl kermaviiliä 1 pss kuivahiivaa 1 tl suolaa 5 dl sämpyläjauhoja Lisäksi: noin 5 dl sämpyläjauhoja 1/2 dl öljyä 1 dl suolapähkinöitä 1 dl cashewpähkinöitä 1 dl kuorittuja auringonkukansiemeniä 1 tl jokaista, kanelia, kardemummaa ja neilikkaa.
1. Kiehauta vesi. Lisää kulhossa sen joukkoon siirappi, piimä ja hapankerma.
2. Sekoita kuivahiiva ja suola jauhoihin. Lisää seos lämpimään nesteeseen.
3. Sekoita taikina hyvin.
4. Jätä taikina kohoamaan lämpimään paikkaan leivinliinan alle.
5. Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, vaivaa taikinaan loput jauhot, öljy, pähkinät, auringonkukansiemenet ja mausteet.
6. Vaivaa taikina hyvin ja jaa se sitten kahteen osaan.
7. Pyörittele taikinapalat leiviksi. Nosta leivät uunipellille leivinpaperin päälle.
8. Leikkaa leipien pintaan muutaman sentin syvyinen ristikkäisviilto ja kohota leivät liinan alla.
9. Paista leipiä uunin keskiritilätasolla 200 asteessa noin 25 minuuttia.
Keittiö tuoksuu kanelille, kardemummalle ja neilikalle illalla, kun Joulupukki saapuu iltateelle. Lämpimät joululle tuoksuvat leivät ovat jäähtymässä leipälaudoilla. Keittiön pöydällä on voita, kinkkua, lohiviipaleita, juustoa, hilloa, tällä kerralla viikunahilloa.
Pukki istahtaa paikallen. Muori tuo hyvää haudutettua vihreää jasmiiniteetä isossa kupissa itselleen ja Joulupukille. Leipuritontut ja Tonttutyttö istuutuvat myös pöytään teekuppeineen. Hiljaisuuden vallitessa he tekevät leivät ja maistelevat niitä. Jännittyneenä odotetaan Joulupukin arviota uudesta joululeivästä.
Hän maiskuttelee ja maiskuttelee, kunnes lausuu painavan sanansa. Hyvää, jouluista, maistuvaista, mutta liian paljon tuollaisia kovia juttuja, mitä ihmettä ne ovat!? Siiri avaa suunsa ja kertoo millaisia aineita kuten esim. pähkinöitä leipään on käytetty. Joulupukin lopullinen arviointi, tätä voi leipoa jonkinverran, sillä se on hyvää ja uutta. Itsekseen hän miettii sen olevan vähän ”kivistä”. Joulumuorille hän antaa ohjeen, vanhanajan joululimpusta ei luovuta.
Kulkuset kilisevät....
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 6.12.2015
Sinivalkoiset liput
Petteri Punakuonon pulkka kiitää pitkin taivaanrantaa. Pulkassa Siiri ja Joulutonttu Tytteli katselevat alas maan päälle. He näkevät tuhansittain kynttilöitä talojen ikkunoilla, kaksi kynttilää joka ikkunalla. Liput liehuvat saloissa.
Pienen pienet lumihiutaleet leijailevat ilmassa. Tämä päivä on aivan oikea päivä tehdä kierros pitkin Suomea Joulutonttu Tyttelin kanssa. Hän on halunnut kauan nähdä tuon kaiken itsenäisyyspäiväloistossaan. Matka päättyy Pallastunturille, jossa he tapaavat Pallaksen tonttuperheen. Siellä on kaikki kylän väki ihailemassa Petteri Punakuonoa, joka on porojen johtaja ja Joulupukin luottoporo. Tunturin laella juotiin nokipannukahvit ja kampanisuja riitti jokaiselle. Sinivalkoiset kynttilät paloivat ja lippu liehui itsenäisyyden kunniaksi.
Joulun läheisyys lämmittää mieltä.
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 5.12.2015
Graavattua lohta Joulupukille
Joulumuori pyytää Siiri Tonttutyttöä hakemaan Tenon lohen jääkellarista. Se on graavattava tänä iltana, hän tuumii. Siiri tuo lohen Joulumuorille, jonka ohjeiden mukaan Taneli Keittiötonttu fileeraa sen. Korvatunturilla on ollut satoja vuosia ohje lohen graavauksesta. Joulumuori haluaa jakaa sen teille kaikille.
Muori laittaa ison fileen työpöydälle. Otetaan karkeaa merisuolaa ja ripotellaan sitä fileen päälle sopivasti, ehkä pari kolme ruokalusikallista kilolle. Sokeria myös hupsautetaan sen päälle. Joulumuori kertoo sen pitävän kalan pehmeänä. Sokeria ripotellaan parin ruokalusikallisen verran ja vielä mausteeksi muutamia katajanmarjoja.
Leikataan fileepala kahtia ja asetetaan palat päällekkäin. Kääritään folioon ja sitten tehty paketti muovipussiin, joka laitetaan astiaan. Paino kalan päälle ja kylmäkellariin. Jääkaappi on ihan sopiva paikka, ellei ole jääkellaria. Lohi maustuu siellä seuraavaan päivään, Joulumuori kertoo.
Aamupäivällä Siiri ottaa kalan ja pyyhkii suolan pois sen pinnasta. Tonttutyttö kysyy Joulumuorilta, pitäisikö käydä Joulupukin varastolla? Kyllä, kyllä, melkein jo unohdin tuon tärkeän asian, Muori nyökyttelee. Korvatunturilla on ollut tapana sipaista kalan pintaan konjakkia.
Joulupukille lohi maistuu, tiedämme, että hän nauttii herkuttelusta. Tonttutyttö leikkaa kalan ohuen ohuiksi viipaleiksi. Viipaleet asetellaan kauniisti tarjoiluvadille.
Joulupukki saapuu keittiöön ja hämmästyy nähdessään, että tarjolla on Tenon lohta. Nyt jaksan ahertaa ja valvoa tonttujoukkoa joulun valmistelussa. Hän sieppaa Joulumuorin syliinsä ja pyörittää Muoria iloissaan ympäri tupaa.
Kulkuset kilisevät joulu tulee….
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 4.12.2015
Lumihiutale
Tonttutyttö Siiri on surullinen. Eilen illalla hän oli Poro Ailikin kanssa Seitsemisessä ja huomasi, että maa on aivan musta. Lumesta ei ole tietoakaan. Lapset kertoivat, että lumi tuli ja se suli ja se meni. Joulu on tulossa, he kaipaavat valkoista joulua, valkoista lunta.
Korvatunturilla hän kokosi kaikki pikkutontut keittiön ison pöydän ympärille, jakoi heille sakset ja valkoista paperia. Sakset suihkivat ja niin syntyi lumihiutaleita. Sokeripussi pöytään ja niistä tuli sokerisia lumihiutaleita. Niitä syntyi paljon. Varmaan jokainen lapsi saa oman valkoisen sokerisen hiutaleen. Pöydällä on liimaa, sokeria ja paperisilppua. Pikkutontut siivoavat jälkensä. Joulumuori tuo heille kaakaota joulutorttujen kera.
Siirillä on ihan oma ohje näille lumihiutaleille. Ohjeen hän on leikannut talteen jostain lehdestä. Se onkin nyt tarpeen.
Kipinä-Poro ja Tonttutyttö lähtevät kulkemaan taivaanrantaa, pulkka täynnä lumihiutaleita, jotka he jakavat lapsille. Lapset heräilevät aamulla ja kuulevat kulkusten hentoa kilinää kaukaa. Pöydällä on pieni lappu, jossa lukee sokerisen lumihiutaleen ohje.
Lumihiutaleet
Valkoista paperia
Liimaa
Dansukker Taloussokeria
Nauhaa ripustamista varten
Leikkaa paperista haluamasi kokoisia paloja ja taita ne kolmikulmaisiksi. Leikkaa paperiin reikiä, jolloin siitä tulee lumihiutale. Levitä liimaa toiselle puolelle ja kasta sokeriin. Levitä tämän jälkeen liimaa toisellekin puolelle ja kasta sokeriin. Anna kuivua ennen kuin kiinnität ripustusnauhan tai -langan lumihiutaleeseen.
Kulkuset kilisevät joulun tuloa….
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 3.12.2015
Valkoiset ja siniset kynttilät
Joulumuorin kynttilävarastossa on paljon erilaisia kynttilöitä, aina jätkän kynttilöihin asti. Siellä niitä on eri värisiä, punaisia ja ruskeita ja violettia jne. Siiri Tonttutyttö huomaa, että sinivalkoiset ja valkoiset ovat poissa. Tonttutyttö miettii, missä ihmeessä ne ovat, sillä niitä ei missään. Yhtäkkiä ilme kirkastuu ja hän huokaa, tietenkin Joulutonttu Tytteli!
Siiri kiiruhtaa porotarhaan, katselee ympärilleen ja huomaa että Kipinä poroa ei näy missään. Kipinä Poron ja joulutonttu Tyttelin sormet ovat pelissä mukana, hän arvelee. Asia on selvitettävä. Silmänräpäyksessä Tonttutyttö Siiri istuu Poro Ailikin pulkassa. Matka alkaa kohti Seitsemistä.
He näkivät valon loistavan taivaalle Seitsemisestä. Ailikki laskeutuu ja Tonttutyttö Siiri hämmästyy näkemästään. Siellä olivat koolla Hermanni ja rva Hirvi, sekä kirjava joukko metsän väkeä mm jänöt, hirvet, peurat, ketut, sudet, karhut, metsot, oravat, pöllöt, majavat, kotkat jne..., jopa Menninkäiset olivat kömpineet maanpinnalle.
Siiri huomaa myös Hirvi Vihaisen, joka istuu nuorten joukossa nuotion äärellä. Valkoiset ja sinivalkoiset kynttilät valaisivat maisemaa. Tunnelma on korkealla, soitto ja laulu raikaa. Täällä paistetaan tikkupullaa, Siiri tule mukaan huikkivat nuotion ympärillä istuvat. Siiri Tonttutyttö huomaa, että nuotiopiirissä istuvat ovat tuttuja. Siellä on Oona ja Kaisa ja Elisa ja Vili ja Sanni jne.
Tonttutyttö istahtaa ihmeissään, mitä tämä tarkoittaa. Siihen saapuu Joulutonttu Tytteli, joka innoissaan selittää tavanneensa Hirvi Vihaisen syksyn aikana. Vihainen oli ollut vihainen ja kiukkuinen sekä myös peloissaan siitä, ettei kutsua kuulu seuraaviin juhliin. Tytteli on nuori, kiltti ja auttavainen joulutonttu, joka päättää hoitaa asian kuntoon. Valonjuhla! Hän ajattelee, jos on oikein, oikein kiltti tuolle Vihaiselle Hirvelle, niin siitä tulee kiltti, ettei se enää koskaan ole kiukkuinen eikä vihainen.
Joulutonttu Tytteli houkuttelee Poro Kipinän mukaan touhuihinsa. He yhdessä järjestävät valonjuhlan Hirvi Vihaiselle ja kutsuvat sinne koko metsän väen, sekä nuoria juhlimaan. PoroKipinän pulkan kyydissä tulee tuhansia kynttilöitä sinisiä ja valkoisia tähän juhlaan, jota ne nyt valaisevat. Musiikista vastaa viulupelimannit ja Herra Marius Mustarastas laulaa täysin rinnoin.
Siiri Tonttutyttö hymyilee ja naurahtaa Joulutonttu Tyttelille, olet rakas minulle. Toivotaan molemmat Hirvi Vihaiselle oikein hyvää ja mukavaa joulunaikaa sekä tulevaisuutta.
Kulkuset kilisevät jouluntuloa….
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 2.12.2015
Tonttutytön Joululahja Joulupukille.
Joulupukki kertoo huokaillen, ettei hän ole saanut maistaa Tenon lohta ainakaan sataan vuoteen. Siiri Tonttutyttö, utelias luonteeltaan, kyselee Joulupukilta, miten sitä lohta kalastetaan. Joulupukki kertoo kalastuksesta nukahtaen kesken lauseen takkatulen ääreen, nähden unta isosta lohesta, josta Joulumuori valmistaa herkkuja jos jonkinlaisia.
Tonttutyttö kuiskii Kipinä Porolle, nyt mennään Tenojoelle. Hän valjastaa Poron lähtöön. Hei Kipinä, hellitä vähän, hän huudahtaa, hyppää pulkasta, kiiruhtaen Joulupukin varastoon. Siiri on unohtanut kalastus välineet. Eihän hänellä ole niitä, mutta Joulupukin varastosta löytyy. Löytyyhän sieltä kaikki tarvittava kalastamiseen. Siiri ei koskaan aikaisemmin ollut edes uneksinut kalastavansa. Enää ei ole paluuta, homma on hoidettava. Kipinä Poro kiitää kohti Utsjokea ja siellä virtaavaa Tenoa
Suomen pohjoisin kunta toivottaa Siirin ja Kipinän tervetulleeksi. Tonttutytöllä ei ole aavistustakaan, että hän on menossa yhdelle Euroopan parhaista, Atlantin lohen kalastusalueita.. Siiri istuu pulkassa ihaillen alla näkyvää karun kaunista tunturimaisemaa, sekä nauttii äärettömyyden tunteesta.
Kipinä Poro laskeutuu Tenojoen varteen. Pulkka tuskin koskettaa maata, kun Siiri Tonttutyttö kiiruhtaa rannalle, kalastusvälineet kainalossa.
Pienen koivun oksalla talitintti kallistelee päätään. Jänö Jussi keskeyttää loikkansa rannan kivelle. Molemmat katselevat pientä Tonttutyttöä ihmetellen. Tonttutyttö saa välineet vihdoin kalastuskuntoon talitintin ja jänön opastuksella.
Siiri astelee veden rajaan, uistin lentää jokeen. Heitto ja veivaus alkaa, mitään ei tapahdu. Kipinä Poro tulee paikallisen Johtaja Poron kanssa katsomaan Tonttutytön virvelöintiä. Johtaja Poro neuvoo hyvän kalastuspaikan, mistä saadaan Joulupukille tuo herkullinen lohi.
Tenon vartta tallusteltiin jonkin matkaa. Heitto ja heitto, kunnes vihdoin nappasi! Tonttutyttö ja lohi taistelivat. Kaikki katselivat hievahtamatta Siirin kamppailua. Hups, nyt hän kellahti veteen, nousi ketterästi ylös jatkoi kamppailua, kellahti uudelleen. Siiri tomerana tonttutyttönä ei antanut periksi, joten lohen oli nöyrryttävä. Johtaja Poro toi ison haavin. Siiri Tonttutyttö sai elämänsä ensimmäisen kalan, Tenon lohen!!
Silmät pyöreinä katsellaan isoa kalaa. Talitintti arvelee, painaa se paljon, ainakin kilon. Jänön mielestä neljä kiloa. Kipinä katselee, ei arvele mitään. Johtaja Poro on asiantuntija, hänellä on mukanaan puntari. Lohi punnittiin ja arvaapa, painoa on 18 kiloa.!! Voi sitä riemua.
Kipinä Poro hakee pulkan. Siiri, suupielet korvissa, istahtaa pulkkaan likomärkänä, suuren suuri arvokala sylissään. Korvatunturille saavuttuaan Tonttutyttö vie lohen jääkellariin odottamaan Joulumuorin käsittelyä. Joulupukki saa joululahjan.
Kulkuset kilisevät jouluntuloa.
Tonttutyttö Siirin joulunodotus 1.12.2015
On hanget korkeat nietokset
Voi kunpa saisimme valkean joulukuun ja joulun koko maahan, tuumii Tonttutyttö Siiri. Kuinka ihanaa olisi pyyhältää Poro-Kipinän pulkassa pitkin taivaan rantaa aina Korvatunturilta Hankoon saakka, valojen tuikkiessa valkoiselta hangelta. Punainen muistikirja odottaa merkintöjä. Merkintöjä, jotka ovat niin kovin tärkeitä näin joulunaikaan.
Siiri Tonttutyttö havahtui mietteistään, kun hän kuuli Korvatunturin radiosta kauniin joululaulun ” On hanget korkeat nietokset”.
Laulu toi hänelle mieleen muistoja yli sadan vuoden takaa.
Eräänä jouluna kauan, kauan sitten Joulupukki ja Siiri-Tonttutyttö saapuivat taloon, josta kuului soittoa, laulua ja iloisia ääniä. He tiesivät tulleensa oikeaan paikkaan. Petteri Punakuono oli seisahtanut Ainolan oven eteen. Pukki kolkutti oveen ja kohta tupsahti iloinen tyttöjoukko heitä vastaan. Salissa istui Pappa kuusen vierellä nojatuolissaan. Tyttäret asettuivat hänen eteensä ja esittivät papalle yllätyslahjaksi laulun, jonka Aino-rouva oli opettanut heille salaa. Kauniit kirkkaat tytönäänet esittivät uuden ihanan laulun ”On hanget korkeat nietokset”.
Tonttutyttö mietti, että hän oli tavannut yhden maamme suurmiehistä, kansallissäveltäjämme Johan Christian Julius "Jean" Sibelius , jonka syntymästä on tänä vuonna joulukuun 8. päivänä 150 vuotta. Tonttutyttö ei unohda koskaan sitä tunnelmaa kuunnellessaan Sibeliuksen uutta sävelmää ” On hanget korkeat nietokset” ensi esitystä, Sibeliuksen tytärten esittämänä.
Siiri kuuli myöhemmin, että Sibelius oli löytänyt sanat jostain julkaisusta. Runon oli kirjoittanut haminalainen kansakoulunopettaja Wilkku Joukahainen.
Siiri ja Korvatunturin tonttujoukko lauloi täysin rinnoin on hanget korkeat nietokset, vaan joulu,joulu on meillä. Korvatunturi virittäytyy jouluun.
Säveltäjä: Jean Sibelius
Sanat: Vilkku Joukahainen
On hanget korkeat, nietokset,
vaan joulu, joulu on meillä!
On kylmät, paukkuvat pakkaset
ja tuimat Pohjolan tuuloset,
vaan joulu, joulu on meillä.
Me taasen laulamme riemuiten,
kun joulu, joulu on meillä!
Se valtaa sielun ja sydämen
ja surun särkevi entisen,
mi kasvoi elämän teillä!
Oi käykää, ystävät laulamaan,
kun joulu, joulu on meillä!
Se tuttu ystävä vanhastaan,
on tänne poikennut matkoillaan
ja viipyy hetkisen meillä.
Nyt tähtitarhoihin laulu soi,
kun joulu, joulu on meillä!
Nyt maasta taivaaseen päästä voi,
jos sydän nöyrä on lapsen, oi,
kun joulu, joulu on meillä!
