JOULUKALENTERI SIIRI TONTTUTYTTÖ 2023
 |  |  |
24.12.2023
Kipinä Poro ja Siiri Tonttutyttö ovat Korvatunturin laella. Jouluaaton vuosittainen aattojuhla voi alkaa. Tapahtuma on aina aivan erityinen ja lämmin. Joulupukki on lähtenyt matkalleen ja pukin pajassa on kiire hellittänyt. Väki on kokoontunut tunturin laelle ja Siiri Tonttutyttö on hyvin iloinen. Yhtäkkiä taivaalta kuuluu kulkusten helinää ja kymmeniä poroja laskeutuu tunturin rinteeseen. Porojen pulkista ryntää tonttutytön ystäviä, lapsia, tonttuja ja metsän eläimiä joka puolelta Lappia tuomaan heidän rakkaalle ystävälleen Siiri Tonttutytölle joulutervehdyksen. Siiri hämmentyy täysin, Jouluaatto Korvatunturin laella on aina erityinen päivä ja nyt se vasta erityinen onkin sanoo Joulumuori, joka on valmistanut herkullisen jouluruokailun koko joukolle. Muori on yhdessä Joulupukin kanssa järjestänyt tämän yllätyksen Siirille.
Laululla aloitetaan, ja tunturien kaiku toistaa, lala lallallaa, helikellot soi, tulla tonttuset voi ilomielin. Upea, vihreä joulukuusi seisoo ylväänä tunturin laella. Kuusessa on elävät kynttilät valaisemassa sekä latvassa hopeinen tähti, valkoiset ja hopean väriset pallot huojuvat hiljaa sen oksilla. Tuolla vähän kauempana on nuotio, jonka äärelle kaikki kokoontuvat. Tunturin rinteillä kimmeltää miljoonat timantit kuutamon loisteessa, tähtien tuikkiessa taivaalla. Aaton hartaustilaisuus voi alkaa.
Ikivanha JuusoTonttu lukee jouluevankeliumin. Tervajärven TahvoTonttu kuiskaa, taitaapa osata sen ulko
JuusoTontulla on hyvin kuuluva ääni. Hän pyytää väkeä hiljentymään sekä kuuntelemaan tarkasti jouluevankeliumia Luukkaan mukaan.
"Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana. Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa. Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa." Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:
"Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti". Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä. Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu."
Tonttu-Tahvo ja Joulumuori toimivat esilaulujina ja juhlavieraat veisaavat täysin rinnoin virttä "Enkeli taivaan lausui näin".
Viimeisen säkeistöön yhtyvät myös ne, joiden lauluääni on niin näin, kuten esim. Korppi-herra. Pikkuiset lapset ja vilkkaat jönötkin pysähtyivät kuuntelemaan ja tavoittelemaan säveltä. On jouluyö.
Tämän jälkeen nautitaan Joulumuorin herkuista. Monet lapset käyvät poroajelulla, osa lähtee lumikenkäilemään ja katsomaan tonttujen tekemiä jääveistoksia. Lopuksi tarjolla on kuumaa kaakaota ja pipareita sekä lauletaan joululauluja yhdessä.
Tonttutyttöä halattiin ja hänelle toivotettiin onnea ja terveyttä tulevalle vuodelle. Lahjoja tulee paljon mm.lahjakortti laskuvarjohyppyyn, benji-hyppyyn. Lahja pöydällä on monta karkkikoria, kynttilöitä, korvikset. Siiri heiluttaa yhtä lappua ja riemuitsee, menen suklaatehtaalle kuumailmapallolennolla. Kaikki tontut Korvatunturilla saavat aikanaan osansa Siirin lahjoista karkeista ym.
Paras lahja kuitenkin on tavata ystävät ja viettää jouluaatto heidän kanssaan, Siiri pohtii.
Taivaalta kuuluu kulkusten kilinää.... on jouluyö.....
 |
 |
 |
 |
 |
23.12.2023
Ulkona on upea pakkasilta, kun Linda tyttönen lähti isänsä kanssa etsimään kuusta, joka tuo joulun tupaan Heillä on yllään lämpimät vaatteet ja mukana pulkassa kulkee saha ja köysi. He kävelevät lumisessa metsässä, jossa kuuset kimaltelevat kuurassa, tähdet tuikkivat taivaalla. Linda on innoissaan, hän rakastaa joulua ja kaikkea siihen liittyvää ihanaa touhua, tonttuja sekä joulun taikaa. Hän laulaa joululauluja, kertoo niiden myötä isälleen lahja toiveistaan. Uudesta nukkekodista, kirjoista ja suklaasta. Lindan mielestä paras toivomus kuitenkin on, että kaikki olisivat onnellisia ja terveitä. Joulupukille on lähtenyt myös kirje toiveista.
Isä kuuntelee Lindan juttuja hymyillen. Hän oli ylpeä tyttärestään, joka oli niin iloinen ja kiltti. Hän haluaisi antaa tytölle kaiken, mitä tämä toivoo, mutta eihän se ollut mahdollista. Heillä raha tekee tiukkaa, sillä kaikki on kallistunut. Hän on kuitenkin keksinyt jotain erityistä Lindalle, jotain, mitä tämä ei osaa odottaa.
He löytävät sopivan kuusen, juuri oikean kokoinen ja tuuhean. Isä sahaa sen varovasti poikki, sitoo pulkan perään ja paluumatka alkaa. Matkalla he kohtaavat tonttuja, jotka ovat samoissa touhuissa. Siiri Tonttutyttö on riemuissaan tavatessaan Lindan ja hänen isänsä. Linda on ollut usein Joulumuorin keittiössä Siirin kanssa leipomassa ja isä on korjaillut aina silloin tällöin pulkkia. Tytöt ovat siellä kertoneet toisilleen pieniä salaisuuksia.
Tonttutyttö lähtee heidän mukaansa auttamaan kuusen kanssa. Tullessaan kotiin, he nostavat kuusen sisälle ja asettavat sen jalustaan. Sitten alkaa kuusen koristelu, jonka he tekevät yhdessä. Kuuseen ripustetaan kynttilöitä, palloja, tähtiä ja paperikoristeita. He laittavat myös omenia, pähkinöitä ja pipareita oksille. Lopuksi he asettavat latvaan kauniin hopeisen tähden.
Kaunis kuusi loistaa valoa. Siiri Tonttutyttö avaa reppunsa ja löytää sieltä kuumaa kaakaota, pipareita ja torttuja, joita hän tarjoaa kuusimetsässä kulkeneille. Joululaulut laulettiin, nautittiin yhdessäolosta ja jouluodotuksesta. Joulu on jo porraspuulla, sanoo isä, Linda iloitsee, yksi yö jouluun. Hän on niin onnellinen ja halaa isää kiitollisena. Meillä on paras kuusi ikinä! Isällä on hymy herkässä, pikkuinen tippa silmän nurkassa, hän sanoo, että hänellä on yllätys Lindalle.
Hän ottaa esiin paketin, antaa sen Lindalle. Linda avaa sen ja huudahtaa ilosta. Paketissa on uusi nukkekoti, juuri sellainen, jonka hän on toivonut. Isä on tehnyt sen itse salaa öisin työpajassaan, hän kertoo. Linda ei voinut uskoa sitä. Hän kiittää isäänsä sydämensä pohjasta, halaa ja rutistaa häntä uudelleen.
Siiri Tonttutytöllä on myös oma pieni lahjansa Lindalle. Hän saa hopeisen rannekorun, jossa on sydämen muotoisia kulkusia ja muutama timantti. Lukkona on pieni vihreä lehti, joka hehkuu auringonvalossa ja kulkuset helkää vienosti kulkiessa. Koru on enemmän kuin vain koru, se on symboli rakkaudesta, ystävyydestä ja taikuudesta, sillä se varjelee kantajaansa myös kaikelta pahalta. Linda on yllättynyt ja hyvin kiitollinen Siiri Tonttutytölle, joka on hänen ystävänsä ja suojelijansa.
Linda ja isä istuvat tuvassa kauniin loistavan joulukuusen vieressä Siirin lähdettyä kotiinsa. He ovat tyytyväisiä ja onnellisia siinä istuessaan jouluaaton aatoniltana. Isä sanoo, että hän rakastaa Lindaa enemmän kuin mitään muuta maailmassa. He katsovat yhdessä kuusta ja nukkekotia sekä tuntevat syvää rakkautta ja kiitollisuutta.
"Pienet kynttilät kuin tähdet meille loistavat
ne ikuisuuden viestin toistavat
kun ihmissydän rakkauden lahjan jälleen saa
niin avaruuden kellot kajahtaa
Joulun aikaan taas enkeltiu?ut soi
hiljaa kaikaa sen kaikki kuulla voi
joulu jokaiselle antaa
aidon rakkauden lahjan kultaisen"
 |  |  |
22.12.2023
Valdemarporo on hyvin utelias ja seikkailun haluinen poro, joka aina silloin tällöin lähtee omille teilleen Korvatunturilta. Eräänä päivänä se päättää lähteä tutkimaan tuntematonta tunturia, joka kohoaa kaukana tuolla horisontissa. Suunnitelmastaan se ei hiisku kenellekään ei edes Siiri Tonttutytölle, vaan hiipii pois aamun sarastaessa. Valdemar juoksee pitkin lumisia kenttiä ja metsiä ja on innoissaan kaikesta ympärillään. Kaikki näyttää ihan uudelta, hän höröttää juostessaan, tämä on uusi maailma.
Aurinko nousee ja laskee, Valdemar ei huomaa sitä, eikä kuinka matka venyy yhä pidemmäksi ja pidemmäksi.
Siiri on Valdemarin paras ystävä. Hän on huolissaan, kun ValdemarPoroa ei näy, hänen viedessään poroille herkullisia omenoita aamulla. Hän kyselee poroilta, onko joku heistä tietoinen ValdemaPorosta. Kukaan ei tiennyt mitään. Siiri etsii MikkelPoron, jonka kanssa Valdemar on usein keksinyt kaikenmoisia kepposia. Mikkel on vielä uninen ja täysin tietämätön kaveristaan. Siiri Tonttutyttö päättää lähteä etsimään ValdemarPoroa. Hänellä on tunne, että jotain on tapahtunut.. Hän ottaa mukaansa repun, jossa on kaikki tarpeellinen. Hän laittaa lumikengät jalkaansa ja lähtee yksin matkaan. ValdemarPoron jälkiä näkyy lumessa, hän kulkee ja toivoo, että poron löytyvän pian.
Ilta hämärtyy, ValdemarPoro seisoo tuntemattoman tunturin huipulla. Se on hyvin ylpeä saavutuksestaan ja heiluttaa päätänsä voittajan lailla. Voittajahuuman hieman laantuessa, se katsoo ympärilleen, millainen paikka on. Joka puolella on vain valkoista lunta ja harmaata kiveä. Missään ei näkynyt muita metsän eläimiä eikä ihmisiä. Nyt saapuu yksinäisyys ja pimeän pelko kaveriksi. Mieleen tulee koti Korvatunturilla, ystävät ja ennenkaikkea Siiri Tonttutyttö. Valdemarin on tunnustettava, että sillä on ikävä kaikkea tuota. Nyt on lähdettävä kotiin ja heti matkaan, se hoputti itseään. Se palaa takaisin samaa reittiä, mutta eksyy lumimyrskyssä. Pohjan akat ovat jälleen tanssipäällä, eikä Valdemar enää tiedä minne mennä. Se ei tiennyt enää mitään!
Siiri on kulkenut koko päivän ValdemarPoron jälkiä. Hän pysähtyy nähdessään edessä tuntemattoman tunturin. Hän tietää poron menneen sinne. Valdemar on aina ollut utelias ja uskalias. Tonttutyttö kiipeää tunturin rinteelle ja katsoo ylös. Lumipyry on loppunut ja näkyvyys hyvä tunturiin. Hän näkee jotain liikkuvan lumessa ja huutaa ValdemarPorooo. Hän kuulee möreän äänen kysyvän Tonttutyttökö siellä. Siiri tunnistaa Otso Mesikämmenen äänen ja rientää ylös. Mitä ihmettä sinä täällä ja yksin, missä on KipinäPoro, kysyy Otso. Siiri kertoo miksi ja sanoo olevansa hyvin huolestunut Valdemarista.
Otso Mesikämmen kertoo Poro Valdemarin taistelleen PohjanAkkoja vastaan. Se on tanssinut ja pyörinyt ja huitonut niitä kauemmaksi, mutta piiritys on jatkunut, kunnes tapahtuu jotain. Valdemar tuntee putoavansa alas ja pössähtää pehmeään karvakasaan. Otso Mesikämmen on karvakasa, joka herää ja ottaa poron hoiviinsa. Väsynyt seikkailija nukkuu Otson talvikodissa nähden unta hurjasta menosta tunturin rinteillä.
Siiri Tonttutyttö menee ja herättää seikkailijan. Valdemar on hieman nolona ja sanoo olleensa tyhmä ja ajattelematon, kun on tehnyt jälleen tälläisen tempauksen. Siiri halaa ystäväänsä ja on onnellinen, kun tapaa sen kunnossa. Otso Mesikämmen nukahtaa talviunilleen ja kaverukset kiiruhtavat kotiin Korvatunturille. Valdemar sanoo Siirille, tästä lähtien seikkailemme yhdessä, en koskaan enää lähde yksin.
Lapissa tapahtuu paljon, mutta se tekee siitä myös erityisen ja ihmeellisen paikan. Lapissa voi kokea taikaa, iloa ja yllätyksiä, jotka eivät ole mahdollisia missään muualla.
Tähtiyön ja lumen aikaa,
ilmassa jo joulun taikaa.
Lahjat, puurot, joulukuusi,
odotus on aina uusi.
Juhlikaamme ilon myötä!
Vieläkö on monta yötä?
 |  |  |
21.12.2023
Siiri Tonttutyttö on lähtenyt pikkutonttujen kanssa kodalle, joka on Ikaalisten Arasalossa. Kipinä Porolla on kaksi pulkkaa vedettävään, kun kurvaillaan taivaan kannella kohti Ikaalista. Kodan pihalla heitä odotti jo Hermanni Hirvi, tunturihaukka-Tuomas, joka on saapunut Lapista paikalle, riekko-neiti Rilla, Paavo Palokärki, Ahma Ahmatti, Jänö Puputti ja Otso Mesikämmenkin on herännyt ja köntystellyt paikalle. Monet muut metsän eläimet saapuvat tervehtimään Siiriä ja pikkutonttuja. Kodassa oli kotoisa valkea ja rouva Hirvi on valmistanut herkkuja nautittavaksi, sillä nyt on vuoden pisin ja pimein päivä ja Tuomaan päivä. Pöydällä on Tuomaanristi ja kynttilät luovat tunnelmallista valoa kotaan.
Tonttutyttö Siiri tapauttaa käsiään ja huikkii, olkaapa hiljaa niin kerron teille tästä päivästä.
Hän aloittaa:
Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi. Tämä on päivä jolloin alkaa vanhan kansan joulu, sekä joulurauha, joka kestää aina Nuutin päivään asti, eli tammikuun 13. päivään, ja silloin loppuu joulunaika. Tänään on siis Tuomaan päivä ja myös talvipäivänseisaus, jolloin aurinkoa on meillä täällä pohjoisen taivaalla kaikista matalimmillaan ja päivä on lyhin ja yö pisin. Kolme päivää kestää tuo lyhyimmillään olo. Joulupukki puhuu aina, että aurinko on pesässään kolme päivää ja syntyy sitten uudelleen. Kaikki kuuntelevat ja ihmettelevät, eivät ne aikaisemmin olleet kuulleet mitään tälläistä.
Tonttutyttö Siiri jatkaa, Tiedättekö, että joulun alusviikolla on lapsilla jo hyvin ikävä joulua. He laskevat jokaisen päivän, kuinka mones aatonaatto milloinkin on.
Lapset laulavat myös silloin tällöin laulua:
Tule meille Tuomas kulta
Tuopa joulu tullessasi!
Tule aatto, joudu joulu,
Sekä Tahvana tavota!
Meill' on leivät leivottuina,
Sekä piiraat paistettuina,
Olut o'ottaa puolikossa,
Viina leroo lekkerissä.
Ompa kystä aitassamme,
Paljon pantua eloa:
Sirkan siivet, torakan koivet,
Permusen peräpakurat.
Rouva Hanna Hirven herkut ovat pöydällä valmiina. Keskustelu ryöppyää Siirin kertomasta, jokaisella on asiasta oma mielipide. Kuitenkin yksi mielipide on kaikkien yhteinen Tule aatto, joudu joulu.
Ilta jatkuu ilakoiden ja lauluja laulaen kukin omalla äänellään. Marion Mustarastaan laulaessa Sylvian Joululaulua, kaikki hiljentyivät kuuntelemaan sitä ja uusintaa pyydettiin Mariolta. Lauluun yhtyivät kaikki, sävelet riensivät Kyrösjärven pintaa pitkin aina WanhaanKauppalaan saakka, jossa Petri Peuran perhe yhtyi yhteisiin säveliin.
Aamun tullen taivaalta kuuluu vienoa kulkusten ääntä, kun PoroKipinä on matkalla Korvatunturille takaisin.
Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan,
joulu joutui jo rintoihinkin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
jo pirtteihin pienoisihin.
 |  |  |
20.12.2023
Siiri Tonttutyttö ja tontut leikkivät lumisotaa tunturin rinteellä. Heitä on kaksi joukkuetta tupsulakit ja hiippalakit. Korvatunturilla on ollut äänestys nimistä ja nuo nimet ovat kaksi ensimmäistä äänestyslistalla. Ensin valittiin joukkueen johtajat kilpailemalla, kumpi Siiri vai SakkeTonttu pyörittää suurimman lumipallon. Kisa oli melko tasaväkinen, mutta Siirillä oli hieman isompi lumipallo ja hänen joukkueensa nimi on tupsulakit. Sitten joukkueet rakensivat lumiukot, jotka toimivat tuomareina. Sitten rakennettiin vielä iso lumilinna, jonka tornissa on koko pelin ja myös Korvatunturin pomo, Joulupukki. Hän katsoo pelin sujumista, pelaajien käyttäytymistä ja sanoo sen viimeisen sanan pelin kulusta.
Lumisota alkaa. Pelin johtajat heittävät ensimmäiset lumipallot, osumatta mihinkään.He nauravat ja huutavat kannustus huutoja omille joukkueilleen ja ilma on täynnä lentäviä lumipalloja.
Pikkutontut juoksevat edestakaisin ja yrittävät osua vastustajiin. Jos joku saa lumipallon naamaansa, hän joutuu menemään sivuun odottamaan seuraavaa kierrosta. Pitää olla myös taito väistää niitä ilmassa lentäviä valkoisia palloja, Joulupukki naurahtaa.
Lumisota jatkuu pitkään ja molemmat joukkueet ovat väsyneitä, mutta iloisia. Lopulta Siiri keksii nerokkaan suunnitelman. Hän käskee omiensa teeskennellä, että he ovat väsyneitä ja perääntyvät lumiukon taakse. Siiri sanoo pikku Sirulle, tuosta lumiukon vierestä voi heittää vaikka SakkeTonttua lumipallolla. Sakke Tonttu kurkistaa Lumiukon taakse ja Siru naurun saattelemana heittää lumipallon suoraan hänen otsaansa. Hän hämmästyy ja nauraa samalla, kun myöntää, että tupsulakit olivat huomattavasti hoksaavampia, kuin hän ja hänen hiippalakki joukkueensa. Tuomarit ja Joulupukki ovat samaa mieltä.
Joulumuori on tuonut korillisen kaikkea hyvää tonttujoukoille. Korista löytyy rieskarullia, joita MallaTonttu on lähettänyt Haltilta, kampanisut on tervehdys Kilpisjärven tonttulasta, tortut ja piparit sekä ässät ovat Joulumuorin keittiöstä samoin kuuma kaakao ja mustikkaglögi.
Joukkueet riemuitsivat ja halailivat toisiaan. Heillä on ollut iloinen ja riemukas iltapäivä. Joulumuorin tuomat eväät häipyivät tuota pikaa parempiin suihin. Pian kuorsaus kuuluu Korvatunturilla ja kulkuset kilisevät Joulun tuloa. Tunturilta kaiku vastaa:
Kilisee, kilisee kulkunen helkkyen, välkkyen.
Kilisee, kilisee kulkunen loistehessa nietoksen.
Saako joulupukki porot lentämään
Kun rauhaa hohtaa hanki valkoisin
Ja kiireet unohtuvat pois
 |  |  |
19.12.2023
Siiri Tonttutyttö päättää tehdä kardemumma pikkuleipiä. Hän ei löydä reseptiä, joten hän koettaa muistella sitä ja kirjoittaa ohjeen sen mukaan mitä muistaa.
KARDEMUMMA PIKKKULEIVÄT
100 g voita, ¾ dl sokeria, ¼ dl vaaleaa siirappia, 2 tl kardemummaa,, 2½ dl vehnäjauhoja, ½ tl ruokasoodaa
Vatkaa pehmeä voi, sokeri ja siirappi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita taikinaan.
Muotoile taikinasta tanko (Ø 4 cm), kääri kelmuun ja anna tekeytyä jääkaapissa n. 1 t. Leikkaa rullasta ohuita viipaleita, asettele ne leivinpaperin päälle uunipellille. Kypsennä uunin keskiosassa 175 asteessa 7 - 8 min.
Aamulla hän häärää keittiössä ja pian valmistuu pikkuleivät. Sitten on työvuoro Joulupukin kansliassa.
Tänään Siiri selvittää lasten toiveita saapuneista kirjeistä. Toiveita löytyy laidasta laitaan. Pikkuinen Frida haluaa kukon lemmikikseen ja se voisi asua parvekkeella ja kiekua aamuisin hänet hereille. Matias taas haluaisi ihka oikean ambulanssin, joka ei mahtuisi pikkusiskon käteen, hän siepaa aina Matiaksen autot itselleen. Siinä riittää touhua, kun hän käy ottamassa ne takaisin. Siiriä naurattaa, hän tietää, että Joulupukilla on ratkaisu lasten ongelmiin.
Tonttutytöllä on tosiaan mukanaan aamuiset pikkuleivät ja paljon kuumaa kaakaota. Niitä he Joulupukin kanssa napostelevat pitkin päivää tehdessään töitä kirjeiden parissa.
Tämä on Korvatunturin joulunodotusta.
"Joulu tullessaan tekee taikojaan
on kuin vuosia ei olis ollutkaan
poikki pihamaan kuljen uudestaan
askel kevyt on kuin viisivuotiaan
ehkä jouluna taas lapsi olla saan."
 |
 |
 |
18.12.2023
Leipominen on hauskaa ja joulunodotusta parhaimmasta päästä. Siiri Tonttutyttö miettii, miten voisi tehdä joululeipomisesta vieläkin hauskempaa ja helpompaa kuin mitä se jo on. Leivonnaiset tuovat Joulumuorin keittiöön ihanan tuoksun ja lämmön. Tuoksu leviää ympäri taloa, tontut tietävät siitä, että pian on päiväkahvin aika. Tämä on yksi hauskimmista ja myös maukkaimmista tavoista Joulupukin pajalla valmistautua juhlaan. Siirille pälkähtää päähän, voihan kaikki leivonnaiset maustaa eri tavoin. Voisilmäpullat inkiväärillä, tortut mintulla, piparit rosmariinilla, tai sitten vaihdella näitä jouluisia makuja kaneli, kardemumma, inkivääri tai neilikka eri leivonnaisiin.
Kynttilät luovat tunnelmaa ja joululaulut ihastuttavat kaikkia. Pian keittiössä touhusi joukko pikkutonttuja, he lauloivat leipoivat. Pian kuuluu ovelta koputusta ja haukahduksia. SiiriTonttutyttö juoksee avaamaan oven. Siellä istuu kaksi koiraa Rebekka ja Judi, jotka toivat terveiset ystävältään Blixiltä.
Yhdessä hujauksessa he ovat sisällä ja toteavat Blixin olevan oikeassa,leipomukset tuoksuvat todella herkullisilta. Tonttutyttö Siiri sanoo kaveruksille, että kyllä me nyt täällä voisimme leipoa jotain. Blixkin oli silloin innokas pyöröyttämään niitä pikkuleipiä. Tarpeet löytyvät, sokeria, kermaa, soodaa, voita, vehnäjauhoja ja perunajauhoja. Niitä sekotellaan ja pellille pyöritellään palleroita, jotka sitten paistetaan uunissa.
Pikkuleipiä maisteltiin yhdessä ja koirat kertovat kuulumisia Etelä-Pohojanmaalta. Ne vakuuttivat, että koko perhekunta on ollut erittäin kilttinä. He ovat tavanneet Judin lapsuuden kodissa, jossa vietetään Miljan synttäriä ja jokainen siellä odotti joulua ja Joulupukkia. Siiri Tonttutyttöä hieman nauratti, mutta hän lupaa kertoa myös Joulupukille nämä tiedot.
Kipinä Poro kilisyttää kulkusiaan ulkona, se on tullut hakemaan Siiri Tonttutyttön pyynnöstä kaverukset Rebekan ja Judin pulkan kyytiin sekä heittää heidät kotiin. Siiri heiluttaa ja huikkaa jouluterveiset Blixille. KipinäPoro kiitää ja koirat haukkuu.
Tonttutyttö miettii, mitä ihmeen mausteita on noissa pikkuleivissä.
Tule Joulu, tuo pehmeää lunta,
puiden oksiin hauraisiin.
Joulun rauhaa, kuin suloista unta,
tuo mieliimme kiireisiin.
 |
17.12.2023
Siiri Tonttutyttö vierailee Lumikuningattaren luona palatessaan Haltilta kotiin Korvatunturille. Siellä hän kuulee Pahan Noidan kohtalosta. Noita on ollut eksyneenä tunturissa päiviä. Hänen voimansa oli kadonnut ja suuntavaisto hävinnyt. Tuossa ovat todennäköisesti olleet asialla Maahiset ja Keijut, arveli lumikuningattaren sisar, Lumikello.
He ovat seuranneet Noidan kulkua ja vaivihkaa ohjanneet Noidan aina jäämeren rannalle Skibotteniin.. Siellä Tonttu Erik, joka on kalastaja, on saanut viestin heiltä. Viestissä pyydettiin venettä, joka veisi Noidan merelle. Meren hyvä haltijatar lumoaa hänet ja muuttaa Pahan Noidan luonteen ja henkilöllisyyden kiltiksi merenneidoksi, joka saa nimen Meriol. Meriol elää meressä ja pelastaa hukkuneita meren aalloista ikuisesti.
Näin päättyi Pahan Noidan tarina ja sen myötä ilkeydet Lapin tuntureilla. Joulupukki ja Joulu ovat yhä edelleen olemassa. Joulun aikaa joulun taikaa. Ihanaa, Siiri Tonttutyttö iloitsee, nyt ei tarvitse pelätä noidan lumousta ja ilkeyttä.
KipinäPoro, Siiri Tonttutyttö pulkassa, jolkottaa lapin tuntureita ylös ja alas. He olivat kylläisiä hyvästä ruuasta, jota vierailulla tarjottiin. Pöydässä oli jäämeren lohesta tehty herkullinen keitto ja uunissa valmistuu pannari jälkiruuaksi sekä juomana kuumaa kaakaota.
Tunturit hohtavat valkoisina, timanttien tuiketta hangella oli ilo katsella. Kaukaa kuuluu Keijujen laulua, johon Siiri Tonttutyttö yhtyy.
Kulkuset, kulkuset ne riemuin helkkäilee ja talven valkohiutaleet ne hiljaa maahan leijailee.
 |
16.12.2023
Kipinä Poro ja Tonttutyttö Siiri ovat jälleen matkalla Halti tunturille. Siiri toivoo saavansa tietoja hänen päässään pyöriviin ajatuksiin, suomeksi sanottuna, asiat pitäisi tulla selviksi. Haltin huipulla kodassaan Aslak, TunturiTonttu, ottaa heidät lämpimästi vastaan. Siellä kulkijoita odottaa nokipannu kahvit ja rieskarullat ja tietenkin myös pipareita on runsaasti korissa pöydällä. Aslakin puoliso MallaTonttu on valmistanut pöydän herkut.
Ilta on jo pitkällä, Aslak on lähtenyt untenmaille, mutta Malla ja Siiri lähtevät ulos ihailemaan revontulia. Ne loistavat kaikissa väreissä ja taivas on niin kaunis, tämä ihanuus lumoaa Tonttutytöt täysin. He eivät ole uskoa silmiään, sillä hyvin harvoin voi tälläisen värinäytelmän kohdata. Siiri Tonttutyttö havahtuu ja kuuntelee jotain kummallista ääntä, joka tulee jostain lumen alta. Arvaapa mitä?
Lumikinoksesta löytyy pieni, eksynyt Tonttupoika, joka on jäänyt kinokseen täysin jumiin. Hän on hyvin viluinen ja myös peloissaan. Siiri kaivaa hänet kinoksesta. MallaTonttu ottaa pikkuisen syliinsä Siirin repusta löytyy poron talja, joka kiedotaan hänen ympärille. Repussa on aina kuumaa kaakaota, josta Tonttupoika nauttii isoin hörppäyksin. Kiireesti juostiin kodalle lämpimän nuotion äärelle. Siellä Tonttupoika kertoo lähteneensä Pyry Porolla tai oikeastaa karannut hurjien luola-asujien luota. Hän ei ollut viihtynyt heidän luonaan. Siellä on noituutta, se on pahaa ja ilkeää. Siellä ei valmisteltu joulua, ei laulettu joululauluja, eikä ollut pipareita. Sillä nukuttiin, laulettiin hurjia luola lauluja ja ne eivät myöskään olleet kilttejä toisilleen.Minulle tuli ikävä Joulua ja Joulun taikaa. Halun olla turvassa, Tonttupoika sanoo ja nukahtaa.
PyryPoro ja Tonttupoika ovat kuulleet matkallaan jo kaukaa hurjaa huminaa,suhinaa ja kohinaa. Valkoiset hiutaleet tanssivat, hyppivät ja pyörivät huimaa vauhtia heidän pulkkansa ympärillä. Pulkka, poro ja tonttu joutuvat pyörteeseen ja Tonttupoika löytyy kinoksesta, Pyrystä ei ole tietoakaan.
Aamulla Aslak TunturiTonttu tapaa pienen tontun, ottaa hänen lämpimään syliinsä ja halaa. Voi sinua pikkuista, täällä olet turvassa! Malla AslakTontun puoliso on kertonut tarinan hänelle. Tunturi Tonttu Aslak silittää pikkuisen hiuksia ja sanoo hänelle, sinä jäät luoksemme ja olet meidän Pikku Tonttumme.
Aamiaiseksi nautimme glögiä ja pipareita sekä riekarullia. Tunnelma on lämmin ja kaikki ovat onnellisia.
Aslak käväisee piirongin laatikolla ja tulee tonttutytön luo antaen hänelle pienen paketin. Tämä on sinulle Siiri kiitos siitä, että saimme oman pienen Tontun, jollaista olemme aina toivoneet, toivottavasti pidät siitä. Tonttutyttö Siiri avaa paketin ja siellä on jotain uskomatonta, pieni hopeinen tähti, joka säteilee valoa. Se on niin kaunis ja ihmeellinen, että Siiri on sanaton. Tämä on taikatähti, joka tuo onnea ja iloa. Aslak ripustaa sen Siirin kaulaan. Siiri Tonttutyttö katselee sitä ja sanoo, että tähti muistuttaa minua tästä päivästä. Malla Tonttu jatkaa se on myös merkki siitä, että olet aina tervetullut Haltille, Aslakin kotaan, tapaamaan meitä ja TonttuAndea. Tuon nimen annamme pikkuiselle.
Joulun taikaa Joulun aikaa KipinäPoron kulkuset kilisevät taivaalla
Joulu on herkkää hiljaisuutta,
joulun ihmettä, aina uutta.
Joulu on valoa kynttilän,
loistetta tähden välkkyvän.
 |  |  |
15.12.2023
Korvatunturi herää aamuun. Porojen kulkuset kilisevät ja tontut kiiruhtavat aamiaiselle. Siiri Tonttutyttö herää on uninen ja yhä edelleen ihmeissään. Miten on mahdollista, että pulahdin avantoon ja voiko siitä todellakin saada aivan uskomattoman ihanan olotilan. Tuo on totta, hän mutisee itsekseen, vaikka ei ole uskoa sitä. Nyt hieman laiskottaa. Myös ne korpit siellä rannalla mietityttää. Onhan sitä yhtä jos toista mietittävää, mutta Ylös Mars sanoo Tonttutyttö itselleen.
Hän huomaa vanhan reseptikirjan pöydällä ja selailee sitä hajamielisesti. Pian hän huomaa jouluisen ohjeen, miten riisipuuroa voi käyttää pannariin ja toisen joulumausteiset kaurakeksit. Samassa hän lähettää Tonttutyttö Talvikille viestin tulla keittiöön. Keittiössä he panevat toimeksi.
Aamiaiselta on jäänyt riisipuuroa ja kaurahiutale pussi unohtunut pöydälle. Loput ainekset löytyvät Joulumuorin komerosta. Uunissa paistuu pannari ja pian ovat kauralastut paistovalmiina. Herkullisia jouluisia leivonnaisia valmistuu useampia pellillisiä, sillä Joulupukki ja tontut saapuvat pian aamupäiväkahville.
Siiri Tonttutyttö kirjoittaa nämä ohjeen myös Joulumuorin vihkoon, seuraavaa jouluna varten.
Joululuinen Riisipuuropannukakku
Ainekset
l täysmaitoa
4 kananmunaa
3 dl riisipuuroa
2 dl vehnäjauhoja
½ dl sokeria
1 rkl kardemummaa
1 rkl appelsiininkuorta raastettuna
50 g voita
Työvaiheet
Sekoita maitoon munat, riisipuuro, vehnäjauhot, sokeri ja kardemumma. Pese appelsiini ja raasta sen oranssi kuoriosa hienolla terällä. Lisää kuoriraaste taikinaan. Anna taikinan turvota 30 minuuttia.Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Peitä uunipelti leivinpaperilla ja laita voi nokareina paperille. Sulata voi uunissa. Kaada pannukakkutaikina sulaneen voin päälle.
Paista pannukakku uunissa kypsäksi, noin 30 minuuttia.
Joulumausteiset kauralastut
Ainekset
50 g voita
2 dl kaurahiutaleita
1 dl fariinisokeria
2 rkl vehnäjauhoja
1 rl leivinjauhetta
1 tl inkiväärijauhetta
1 tl kardemummaa
1 munaa
Työvaiheet
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
Sulata voi. Sekoita kaurahiutaleet, sokeri, jauhot, leivinjauhe ja mausteet kulhossa. Lisää joukkoon voisula ja muna.
Lusikoi teelusikalla pieniä taikinanokareita leivinpaperin päälle uunipellille. Jätä väliin riittävästi tilaa, sillä lastut leviävät paistettaessa.
Paista kauralastuja uunissa noin 5 minuuttia, kunnes ne saavat hieman väriä. Jäähdytä kauralastut pellillä.
Joulupukki ja tontut olivat riemuissaan saadessaan aivan uusia leivonnaisia näin joulun alla. Joulupukki haluaa vaahterasiirappia ja hasselpähkinöitä riisipannukakun kanssa, myös tontut haluavat kokeilla sitä. Soraääniäkin kuuluu, Siiri missä on mansikkahillo ja kermavaahto. Loppujen lopuksi niin hillot kuin siirapit ja kermavaahto loppuvat kesken, mutta niin käy myös pannarille kuin kauralastuille. Suklaakonvehteja jää muutama rasiaan.
Joulupukki menee päivänokosille ja tontut hiipivät kuka minnekin koloonsa. Joulupukin pajasta ei kuulu mitään, vaikka siellä on kiireisin aika vuodesta.
Tunturista kuuluu kulkusten kilinää, joulu on lähellä.
Joulu on taas täällä, minä runoilupäällä. Toivon sinulle joulun taikaa, sopivasti hengähdysaikaa,
että unohdat kiireessä juoksun, ehdit aistia joulun tuoksun.
 |
14.12.2023
SiiriTonttutyttö on kuullut avanto uinnista ensimmäisen kerran käydessään Ikaalisissa. Tonttutyttö ja lapset ovat lasketelleet Kylpylänmäellä. Illalla pois lähtiessään KipinäPoron kanssa, he menevät saunan ohi ja huomaavat muutaman hengen järvessä polskimassa. Siiri hätääntyy ja juoksee nopeasti paikalle. Hän toteaa heidän uivan sekä muutaman heistä kastavan itsensä veteen ja kipittävän sitten nopeasti sisälle saunaan. Sehän on avanto!
Hän on lukenut ja nähnyt lehdessä kuvia, mutta ei ole itse uskaltautunut moista kokeilla, eikä se ole houkutellut kesäisinkään kuin muutaman kerran. Siiri Tonttutyttö myöntää itselleen, että se kiinnostaa kovasti, mutta…. Hän pelkää veden olevan liian kylmää ja jäätyvänsä kiinni jäälohkareihin.
Tarpeeksi kauan pohdittua asiaa hän rohkaistuu ja eräänä talvipäivänä hän päättää toteuttaa kauan jopa vuosia ehkä satoja kestäneen jahkailun ja lähteä avantoon seikkailulle ja Kilpisjärvelle tie johtaa. KipinäPoron kanssa jälleen matkalle. Siiri kertoo keittiössä Joulumuorille asiasta ja kas, TalvikkiTonttu kuulee sen ja ilmoittautuu mukaan. Siiri ilahtuu ja niin parivaljakko lähtee matkaan. Heidän mielessään kyllä vilahtaa paha Noita, mutta siitä viis, nyt mennään!
Kilpisjärvellä MortenTonttu ja rouva Marge odottavat heitä. Keitto on hellalla kuumana ja tortut leivottuna. Kuulumiset vaihdettiin ja ihanista ruuista nautittiin kunnes tulee h-hetki ja valmistautuminen avanto uinnille.
He pukevat ylleen lämpimän tonttupuvun ja punaisen pipon sekä ottavat pyyhkeen kainaloon ja lähtevät avantoon. Marge-rouva huikkii heidän peräänsä, tulkaapa takaisin. Tontut tulevat ja ihmettelevät, miksi. No siksi, että olisi hyvä olla uimapuku ja villasukat mukana sekä toinen pipo ja voisi vielä olla myös villahanskat. Pakattiin uudelleen tavarat.
Kipinä vie heidät Kilpiksen saunalle, jonka edessä on avanto.
Tonttutytöt kurkkaavat millainen avanto on. Avanto on suuri aukko jään keskellä, josta näkyy vesi, toteaa TalvikkiTonttu. Tonttutyttö Siiri huokaa, onko tuonne mentävä.
Avantoon menee ihmisiä, he ovat hymyileviä, iloisia ja tervehtivät kahta Tonttutyttöä lämpimästi. Tonttutyttö Siiri innostuu, pyyheliina lentää jäähän. Hän itse hyppää avantoon ennenkuin ehtii ajatella yhtään mitään. TalvikkiTontun tyyli on hieman hillitympi.
Vesi tuntuu aluksi jäätävältä, mutta pian he tottuvat veden kirpeyteen. Avannon reunalle on tullut ryhmä ihmisiä, jotka kannustavat ja iloitsevat tonttutyttöjen rohkeudesta. He uivat avannossa tuokion. Talvikki laski, että kuusikymmenta vetoa tehtiin ja jopa nautittiin siitä. Molemmat huomaavat, miten tuo kylmä vesi virkistää mieltä ja kehoa. Tonttutytöt tuntevat itsensä hyvin eläviksi ja onnellisiksi. Noustessaan avannosta leveästi hymyillen, he kiittävät heitä.
Kukaan ei huomaa saunan nurkalla olevaa muutamaa korppia. Mitä tuo tietää, no kaipa ne vaan lepäävät siinä, miettii Birgit SaunaTonttu saunan rappusilla.
He pukevat lämpimät tonttupukunsa päälleen, kiiruhtavat MargeTontun tajoamalle kuumalle kaakaolle. SiiriTonttutyttö muistaa jonkun kertoneen:
”Ilotulitus valtaa aivoni ja kehooni on laskeutunut rauha ja raikkaus"
Kulkuset kilisevät joulu on pian.
 |  |  |
13.12.2023
Pikkuinen Siri on unelmoinut juhlasta, jonka metsän eläimet ovat järjestäneet. Hän on kuullut Siiri Tonttutytön kertovan juhlista Seitsemisessä. Siellä on ollut hauskaa ja että eläimet osaavat laulaa ja tanssia.
Eräänä päivänä hän kysyy Tonttutytöltä, koska on eläimillä juhlat, haluan mennä niiden kanssa juhlimaan. Tonttutyttö ilahtuu ja ottaa Siriä kädestä kiinni ja niin he lähtevät kohti metsää ja juhlia.
Matkalla tulee vastaan Olli Orava ja utelee, minne he menevät. Tonttutyttö kertoo, että juhliin metsän siimekseen. Pian joukkoon tarttuu muitakin hirvi Herra Hermanni rouva Hannan kanssa, Petri Peura, Kettu Vilkastus, Jänö Jussit ja monia muita Siirin ystäviä.
Juhlapaikalle saapuessaan pikku Siri hämmästyy ja tuskin uskoo näkemäänsä.
Valtava nuotio roihuaa, sen ympärillä eläimet laulavat ja tanssivat. Pitkät pöydät notkuvat ruokaa ja juomaa. Otso Mesikämmen soittaa harmonikkaa ja Kettu Ketku jongleeraa omenoita. Tonttutyttö tuhahtaa, mistä lienee noikin ottanut. Herra Mustarastas, joka on tullut Italiasta paikalle, laulaa Sylvian joululaulun. Ja mitä kummaa, kivellä istuu Susi Suurimus, jolla on hopeanväriset silmät.
Siri ja Siiri tonttutyttö nauttivat pöydän antimista ja varsinkin hunaja ja marjat ovat uskomattoman ihanan makuisia.
Tonttutyttö ja Pikku Siri nauttivat suunnattomasti illasta eläinten juhlissa. He nauravat ja leikkivät yhdessä eläinten kanssa sekä tanssivat nuotion ympärillä.
Illan tummuessa on kotiin lähdön aika. He vilkuttavat polulta juhlijoille ja kiitelevät, Otso Mesikämmen mörisee kuuluvalla äänellään tervetuloa uudelleen, Siri olet uusi ystävämme. Tonttutyttö Siiri sinulle kiitos, kun saavuitte tänne.
Otso Mesikämmen ottaa haitarinsa ja soittaa kaikkien iloksi ”Kilisee, kilisee kulkuset”
Tonttutyttö ja Siri kiiruhtavat kotiin kulkusten tahdissa, tähtien loisteessa ja revontulten loimussa.
Jos iltaisin kuulet ikkunan takaa kilinää, tai sänkysi alta mörinää, älä pelästy. Se on vain minun lähettämäni pieni tonttu, joka salaa katsoo, että sinulla on kaikki hyvin!
Ja jos näet ikkunastasi loistavan kirkkaan tähden,
se on sen taskulamppu, jonka se kiireissään hukkas.
 |  |  |
12.12.2023
Korvatunturilla on vapaa iltapäivä, sillä tänään työskentely pajassa on aloitettu jo anivarhain. Joulupukki ja Joulumuori ovat lähteneet Lumikuningattaren luokse päivälliselle sekä kuulemaan uusimmat uutiset. Ulkona on ihana talvinen sää. Siiri Tonttutytön mielestä voi joulutulon tuntea jo vaikka nenänpäässä, kun tuoksut täyttävät keittiön ja ulkona posket ovat jäässä. Hän näkee lumisen maiseman, jossa timantit hehkuvat hangella. Hän päättää lähteä laskettelemaan lumisille rinteille, jotka olivat täynnä iloisia tonttuja ja poroja.
Siiri nappaa sukset ja sauvat, pukee päälleen punaisen nutun ja pipon ja lähtee ulos. Siellä hän sujauttaa sukset jalkaansa, lähtee valloittamaan rinnettä, jossa vastaan laskettelee Siru ja Sini. He nauttivat vauhdista ja tuulesta kasvoillaan, kutsuvat Siirin kanssaan riemuitsemaan tunturin rinteellä.
He laskevat monta kertaa ylös ja alas, kunnes heillä on jano ja nälkä. He löytävät sopivan paikan eväiden syömiseen. Löytyy sopiva lumivallin reuna, johon he laittavat viltin ja istahtavat nauttimaan Siirin eväskorissaan tuomia herkkuja ja tietenkin kuumaa kaakaota.
Tämä on suorastaan taivaallinen olotila. Kaakao lämmittää kehoa ja suussa ihana makea maku. He katselevat ympärilleen ja hymyilivät onnellisina. On kaunis kaamoksen sinisyys, Joulupukin pajan piipusta nousee savua. He riemuitsivat, kuinka onnekkaita ovat , kun he saavat elää tässä paikassa ja tässä maassa, tehdä työtä, joka tuo iloa niin monille.
Nukkumaan menessä Siiri kuulee Joulumuorin ja Joulupukin palaavan Korvatunturille. Kenties huomenna kuulen Lumikuningattaren kertmia uutisia tuntereilta lumen ja jään maasta ja mitä on tapahtunut Pohjan pahalle noidalle.
Voi Joulun tulon tuntea, kun on paljon salaamista ja aamuntullen odottaa, mitä löytyy kalenterista,
illantullen kulkuset kilisee pian joulu meillä.
 |  |  |
11.12.2023
Tonttutytöt Siiri ja Säihke ovat tänään innokaita leipomaan. Eilen he valmistivat mustikkaglögiä ja nyt on tarkoitus jälleen tarjota jotain erittäin herkullista iltapalalla. Siiri on eilen illalla jo vinkannut Joulupukille siitä.
Säihke Tonttu on tutkinut netistä kaikenlaisia herkkujen ohjeita ja niissä on yksi sellainen, joka kiehtoo häntä. Siirin tullessa keittiöön, hän heiluttaa Siirille paperia, johon hän on sen kirjoittanut.
He päättävät tehdä marenki karpalo rullan, joka on helppo ja nopea valmistaa ja aivan varmaan näyttää upealta kahvipöydässä. Joulumuorin varastossa on karpaloita, joita siihen tarvitaan.
Keittiössä on iloinen tunnelma ja laulut raikuvat. Siellä leivotaan pullia, pipareita, kakkuja, torttuja sekä kampanisuja. Siiri Tonttutyttöa ja Tonttu Säihkettä auttaa Peetu Tonttu. Hän on niin innostunut vatkaamaan kermavaahtoa, eikä huomannut, kun se alkaa roiskua ympäriinsä. Pian koko keittiö oli valkoisena. Peetu-tonttu näyttää ihan lumimieheltä, hihkuu Siru. Kaikki tontut purskahtavat nauramaan iloisesti. Kaikki ei aina suju ihan niin kuin on suunniteltu ja sattuu kaikkenlaisia hassuja tapahtumia, joille tontut hihittelevät. Lopputulos on kuitenkin, että he ovat tyytyväisiä ja ylpeitä omista leipomuksistaan. He jakavat niitä toisilleen ja maistavat herkkuja. Iltapalalle on leivottava yhä uudelleen samat tarjottavat. Arvaapa miksi?
KARPALO-MARENKIRULLA
Ainekset
6 munanvalkuaista
3 dl erikoishienoa sokeria
1 rkl maissitärkkelystä (Maizena)
1 tl valkoviinietikkaa
TÄYTE
200 g karpaloita
¾ dl sokeria
1 dl vispikermaa
1 tlk (200 g) maitorahkaa
PINNALLE
tomusokeria, karpaloita, rosmariinin oksia
TyövaiheetErottele valkuaiset puhtaaseen kulhoon. Vatkaa ne pehmeäksi vaahdoksi. Lisää sokeri pienissä erissä koko ajan vatkaten. Jatka vatkaamista, kunnes sokeri on täysin liuennut ja marenki tuntuu sormien välissä sileältä.
Siivilöi maissitärkkelys marengin joukkoon. Lisää viinietikka. Jatka vatkaamista vielä minuutti, kunnes vaahto on paksua ja kiiltävää.
Levitä marenkivaahto leivinpaperin päälle suorakaiteen muotoiseksi levyksi (noin 32 cm x 24 cm).
Paista pohjaa ensin uunin keskitasolla 200 asteessa 5 minuuttia. Laske uunin lämpö 150 asteeseen ja jatka paistamista 15–20 minuuttia, kunnes marenki on kohonnut ja kypsä.
Kumoa marenkipohja leivinpaperin päälle. Irrota paistopaperi ja peitä levy puhtaalla leivinpaperilla sekä keittiöpyyhkeellä. Anna jäähtyä.
Laita karpalot ja sokeri kattilaan. Keitä muutama minuutti. Laske tiskialtaan pohjalle kylmää vettä ja laske hillokattila jäähtymäänVatkaa kerma napakaksi vaahdoksi. Lisää maitorahka ja karpalohilloke. Sekoita varovasti.
Levitä täyte marenkipohjan päälle. Kääri pohja leivinpaperin avulla rullaksi ja nosta jääkaappiin vetäytymään puoleksi tunniksi.
Siivilöi pinnalle tomusokeria. Koristele karpaloilla ja rosmariinilla.
Tietenkin yli jääneet keltuaiset voitte käyttää vaniljasoosiin tai kropsutaikinaan sanoo Siiri Tonttutyttö keittiötontuille. Joulumuori nyökyttelee tyytyväisenä vierellä.
Ilmassa leijuu juhlava aika.
Nurkissa raikaa laulujen taika. Pöydät täytetään maittavin herkuin, kaikkia muistetaan jouluisin terkuin. Iloa, lämpöä, tuikkujen tunnelmaa, tätä kaikkea joulu aikaan saa.
 |  |  |
10.12.2023
Siiri Tonttutyttö kiiruhtaa Joulumuorin luo keittiöön, jossa aamiaisen valmistelut ovat täydessä vauhdissa. Hän löytää Joulumuorin katselemassa reseptikansiotaan, jossa on kaikki ihanat ohjeet ruoanlaittoon. Tonttutyttö kertoo innoissaan haluavansa tehdä jotain oikein hyvää iltapalalle. Joulumuori suo Siirille tämän ilon, sillä hän on ollut PahanAkan riepoteltavana useamman kerran. Tonttutytön reippaus ja rohkeus on suuri apu hänelle itselleen. Joulumuori miettii, taitaa tuo Akka olla vain mahdottoman kateellinen Tonttutytölle.
Siiri ottaa kaverikseen pikkutonttu Säihkyn, joka on tullut keittiöön maistelemaan herkkuja. Nyt me teemme herkkuja sanoo Siiri Säihkylle ja he ryhtyvät toimeen.
Ensin valmistetaan mustikoista glögiä. Siirillä on ohje, jonka hän on löytänyt jostain lehdestä.
Mustikkaglögi
1 litra mustikkamehua
2 kanelitankoa
3-5 tähtianista
muutamia kokonaisia neilikoita
1 rkl glögimaustetta ja hieman inkivääriä sekä appelsiininkuorta
Ainekset kattilaan ja kiehauta. Sitten se jätetään muhimaan noin puoleksi tunniksi. Siivilöitynä juoma on valmis käytettäväksi.
Siiri laittaa yhden appelsiinin kuoripaloja suoraan kannuun sekä hieman ibkiväärin paloja. Tämän jälkeen lämmin glögi siivilöitiin mausteiden päälle.
Illalla voi lämmittää glögiä ja täyttää sillä iltapalla olevien lasit.
Mustikkaglögi on kuin sininen hetki, joka lämmittää sydäntä ja sielua.
Tonttutytöt keittiössä maistelevat sitä päivän kuluessa usemman litran verran. Tulipa tuo testattua, että hyvää on. Mieleni tekee leipoa vielä jotain, Siiri tuumii, johon Joulumuori sanoo, jätäpä sen huomiselle, niin meillä on jotain hyvää ja uutta huomennakin.
He jatkavat vielä jutustelua viimeaikaisista tapahtumista, mutta eivät olleet kuulleet mitään asiaan liittyvää. Rummutusviestejä on tullut, mutta ne ovat koskeneet oikeastaan kaikki, miten kilttejä ovat lapset ja lapsenmieliset sekä muutkin olleet. Ne ovat Korvatunturille kaikkein tärkeimmät kuulumiset näin ennen joulua.
Pakkasyö on ja leiskuen, Pohja loimuja viskoo
Kansa kartanon hiljaisen, yösydän-untaan kiskoo
Ääneti kuu käy kulkuaan, puissa lunta on valkeanaan
Kattojen päällä on lunta, tonttu ei vaan saa unta.
 |  |  |
9.12.2023
Siiri Tonttutyttö herää tunturikoivun alla kuullessaan kulkusten kilinää. Avaa silmänsä, mitä ihmettä, onko tuo Petteri Punakuono, joka laskeutuu taivaalta kohti koivikkoa. Kyllä se on Joulupukin Petteri Punakuono. Tonttutyttö on niin onnellinen, että hän unohtaa pelkonsa ja kipunsa, eikä huomaa savun nousevan hiastaan. Hän huutaa: Petteri, Petteri, täällä on Siiri Tonttutyttö, miten sinä olet täällä. Olen eksynyt, sinä löysit minut, hän iloitsee ja hyppää Petterin kaulaan.
KipinäPoro on lähettänyt viestin Kilpisjärveltä Petterille, että Siiriä ei näy missään. Viestin rummuttaa avaruuteen Haltin shamaanitonttu Hansi omalla upealla viestitys rummullaan. Viestissä Kipinä kertoo Tonttutytön kurkkineen kaiken aikaa alas pulkasta ja voisko olla niin, että hän on pudonnut jonnekin matkan varrelle. Petteri kiiruhtaa oitis hakemaan pulkan ja lähtee matkaan. Siiri löytyy. Poro on huomannut nousevan savua erään tunturin rinteeltä ja laskeutuu alas. Näin Tonttutyttö Siiri löytyy!
Olin niin huolissani sinusta. Mitä sinulle on tapahtunut? Siiri Tonttutyttö kertoo Petteri Punakuonolle koko tarinan. Hän näyttää rannerengasta ja sanoo, että se on aiheuttanut kaiken. Petteri katsoo sitä ja tunnistaa sen ja ottaa Siirin nutun. Rannerengas on tehnyt siihen tuhojaan, hän toteaa. Paha noita on tekeytynyt Lumikuningattareksi ja varastanut sen kuningattarelta, joka hallitsee lumista maata. Paha noita haluaa olla se, joka hallitsee sitä lumista maata. Hän on Joulupukin vihollinen ja haluaa tuhota joulun ja tontut ja kaiken siihen liittyvän. Hän on heittänyt tämän tiellesi toivoen, että löytäisit sen. Hän on lumonnut sinut ja eksyttänyt sinut. Hän on myös peittänyt jälkesi, jotta et löytäisi takaisin. Hän on ollut hyvin ovela ja ilkeä.
Petteri kertoo, että hänellä on avain, jonka Joulupukki on löytänyt kauan sitten. Tämä on avain jolla noituus Lumikuningattaren rannerenkaasta katoaa. Se on kadonnut kauan sitten, hänellä on ollut onnea löytää se. Ei ole toista avainta tai toista tapaa avata rannerengas ja vapauttaa sen lumous. Onni on, että sitä säilytetään Petteri Punakuonon pulkassa.
Petteri Punakuono laittaa avaimen rannerenkaan lukkoon ja kääntää sitä. Rannerengas aukeaa ja putoaa Siiri Tonttutytön ranteesta. Siiri Tonttutyttö tuntee kivun häviävän. Rannerengas putoaa lumeen ja tuokion kuluttua se kiiltää kauniina ja sininen kivi hehkuu.
He saapuvat Korvatunturille. Siiri Tonttutyttö juoksee Joulupukin luo, joka häärää pihalla pikkutonttujen kanssa. Kiitos Joulupukki, sinä tiedät ja osaat kaiken, ihanaa. Kiitos!
Kipinä Poro saapuu Korvatunturille ja on iloinen nähdessään Siiri Tonttutytön kotona. Joulupukki huikkii meillä on paljon tehtävää, nyt kaikki töihin, etää pääsemme sitten Joulumuorin patojen äärelle.
Kulkuset kilisivät iloisesti. He iloitsivat ja olivat onnellisia Siiri Tonttutytön puolesta. Hän oli ollut reipas, kestänyt noidan lumouksen.
Joulun Taika ympäröi heidät
On hanget korkeat, nietokset, vaan joulu, joulu on meillä!
On kylmät, paukkuvat pakkaset ja
tuimat Pohjolan tuuloset, vaan joulu, joulu on meillä.
 Siiri Tonttutyttö 8.12.2023 aamulla ennen lähtöä Kilpisjärvelle. |  Siiri Tonttutyttö eksyy tunturiin .... |
Siiri Tonttutyttö Uskomaton taianomainen matka
 |  |  |
8.12.2023
Siiri Tonttutyttö istuu KipinäPoron pulkassa ja he kiitävät taivaankantta pitkin Kilpisjärvelle, jossa on porojen nopeuskilpailut. Porot kilpailevat vuosittain poronkuseman matkasta, kuka niistä on nopein kiitäjä. Kipinä Poro osallistuu kilpailuun. Siiri Tonttutyttö aikoo käydä katsomassa ystäväänsä Tunturitonttu Sampsaa, joka tunnetaan taitavana ruuan laittajana sekä leipurina. Siiri aikoo urkkia Sampsalta uusia reseptejä, sillä Sampsa on todella taitava valmistamaan mitä herkullisempia suuhunpantavia.
Kipinäporo kiitää ja Siiri kurkkii pulkan reunalta katselleen alla vilahtelevia maisemia. Hän näkee jotain kiiltävää lumihangessa ja kurkottaa yhä enemmän nähdäkseen, mikä siellä vilahti. Kurkottaessaan yhä enemmän ja enemmän Tonttutyttö kiepsahtaa laidan yli hurjaa vauhtia kohti tunturikoivikkoa. Pysähdyttyään pehmeään lumeen, hän ihmettelee, mitä tapahtui. Katselee ympärillee ja toteaa lakonisesti, taisin pudota.
Hän tarpoo lumessa sekä pyörii ympäriinsä katsellen, kaikki siellä on outoa ja tuntematonta. Mahdan olla eksynyt jonnekin erämaahan. Tonttutyttö kävelee omia jälkiään, yrittää löytää paikan mihin on pudonnut. Hän hämmentyy jälkiä ei näy ja näyttää aivan siltä, että ne on peitetty lumella. Siiri Tonttutyttö ei voinut uskoa sitä! Kuka oli tehnyt niin ja miksi?
Hän pyllähtää istumaan tunturikoivun juurelle ja huomaa jotain vieressään. Tarkemmin kaivettuaan lunta löydön ympäriltä, hänellä on kädessään upea hopeinen rannerengas jossa kaunis sininen sydän. Se solahtaa Siirin ranteeseen aivan kuin valettuna. Kaunis koru, nyt on löydettävä omistaja tälle upeudelle vai saankohan minä pitää tämän.
Minne minä nyt menen, hän miettii ja samalla huomaa lumihangen kasvava korkeutta. Siiri on nyt ihan varma että on eksynyt tunturikoivikkoon. Hänellä ei ole mitään suuntavaistoa, sillä taivas on pilvessä eivätkä tähdet loistaneet. Pian hän tuntee rannerenkaan polttavan ja huomaa sydämen muuttuneen mustaksi Hän ymmärtää, että se oli joku paha taikakalu, joka on johtanut hänet harhaan. Hän yrittää ottaa sen pois, mutta se on kiinni hänen ihossaan.
Hän istahtaa tunturikoivun viereen avaa reppunsa, jossa on kaakaota ja Joulumuorin torttuja. Sieltä löytyy myös lämmittävä makuupussi. Kaakao tuokion jälkeen hän nukahtaa ja unohtaa polttavan ranteen ja mustaksi muuttuneen sydämen. Päättää juuri ennen nukahtamistaan, kävelen huomenna kotiin Korvatunturille.
KipinäPoro voittaa kilpailun ja se kaipaa Siiriä, joka ei ole tullut onnittelemaan voittajaa. Kyseltyään, onko Siiriä näkynyt, mutta kukaan ei ollut nähnyt häntä. No, hän on katselemassa uusia ruokaohjeita, eikä ehdi ajatella mitään muuta, miettii KipinäPoro ja vaipuu uneen, kulkusten kilistessä. (jatkuu 9.12.2023)
JOULUN AIKAA JOULUN TAIKAA
Joulun taika on hiljaista.
Et kuule sitä – tunnet sen.
Sinä tiedät sen. Sinä uskot sen.
 |  |  |
7.12.2023
Siiri Tonttutyttö viettää rauhallista päivää Korvatunturilla. Eilen illalla oli juhlat tunturikodalla ja olihan siellä kaikenlaisia yllätyksiä. Joulumuori sanoo illalla Siirille, että seuraava päivä on sinun lepopäiväsi. Seikkailuja on ollut, sinun on nyt levättävä, että Joulun loppu tohinoissa olet sitten taas reippaana mukana.
Olethan juuri saanut valmiiksi kaikki joululahjat, jotka itse teit ja paketoit. Siiri on ommellut, neulonut, virkannut, askarrellut ja leiponut lahjoja ystävilleen, joulupukin tontuille ja tietysti Joulupukille ja Joulumuorille. Myös jokaiseen pakettiin hän on kirjoittanut kauniin joulurunon.
Siiri Tonttutyttö nauttii juuri nyt joulun tunnelmasta ja rentoutuu, hänellä on lupa siihen. Siiri sytyttää kynttilöitä, laittaa joulumusiikkia soimaan ja kaivautuu peiton alle lukemaan kirjaa ja uneksimaan.
Hän lukee satuja, joissa seikkailevat tontut, porot, enkelit ja lumimiehet. Hän hymyilee ja nauraa, kun hän eläytyy tarinoiden maailmaan, maailmaan, joka on tuttu ja jossa hän on seikkailut satoja vuosia.
Hän tuntee, että hän on osa jotain suurta ja ihmeellistä.
Hän tuntee, että hän on osa joulun taikaa.
Joulun taika, onnen aika, luonas viihtyköön. Suokoon sulle lepohetken!
6.12.2023
Korvatunturin itsenäisyyspäivän juhlatilaisuus loppuu. Juhlapuheen piti Joulumuori ja hänen puheensa päättyy sanoihin: "Lapset ja nuoret, erityisesti heitä tulisi kannustaa sekä auttaa löytämään henkisiä arvoja nykyisessä yhteiskunnassamme. Me luotamme tulevaisuuteen ja nuoriimme. Me rakastamme maatamme, haluamme pitää siitä hyvää huolta.
Kohotamme nyt maljan Suomelle." Juhlaväki lauloi lopuksi Maamme laulun, joka kaikui joka puolelle Korvatunturia.
Tonttutyttö Siiri pukeutuu punaiseen tonttupukuun ja tupsupipoon. Hänen silmänsä loistavat ilosta ja posket hohtavat hänen kiiruhtaessään Tunturikodalle, jossa juhlat ovat alkamassa. Miksi juhlat minulle, Siiri tuumii.
Tonttutyttö tupsahtaa kotaan. hänen silmänsä leviävät hämmästyksestä. Kota on tupaten täynnä hänen ystäviään joka puolelta maailmaa. Nyt näen aivan varmaan unta ja herään sieltä lumihangasta, jonne Pohjan Akka minut heitti.
Samassa tonttuorkesti soittaa fanfaarin ja Joulupukki koppaa Siiri Tonttutytön syliinsä ja kantaa hänet vieraiden keskelle. Joulupukki pitää puheen Siirille, joka on tehnyt satojen vuosien ajan työtä iloisesti, ahkerasti ja ystävällisesti joulun, kaikkien lasten, kaikkien koko maailmassa. Hän on ollut mukana myös monissa tärkeissä hankkeissa, jotka ovat edistäneet ihmisten hyvinvointia, kulttuuria ja ympäristöä. Hän on myös osoittanut rohkeutta, luovuutta ja sitkeyttä vaikeissa tilanteissa. Hänelle annetaan Korvatunturin kaikkein korkea arvoisin mitali, jota ei ole aikaisemmin annettu kenellekään toiselle.
Siiri Tonttutyttö sinulla on suuri sydän ja ansaitset tämän kaiken sanoo Joulupukki ja halaa Siiriä.
Siiri kiittää iloiten joulupukkia. Mielessään hän ajattelee aina vaan, onko tämä totta!
Tonttuorkesteri soittaa ja väki ilakoi. Siellä on Kettu Vilkas, Olli Orava sukunsa kanssa, jäniksiä ja lintuja, keijuja ja menninkäisiä ja monia muita tuttuja matkan varrelta mm. Pinar-tyttö Istanbulista. Siiri Tonttutyttö oli tavannut hänet Gulhanen puistossa syömässä hunajaleivoksia. Ikaalisista on tullut linja-autollinen hänen ystäviään. Siellä muisteltiin uintikilpailua Kyrösjärvessä pakkasella ennen järven jäätymistä.
Nauru raikuu tunturissa. Ruokaa riittää, tarjolla on kampanisuja, pipareita, joulutorttuja, kakkuja, omenia, glögiä ja tietenkin kuumaa kaakaota. Musiikki soi ja riemullinen piirileikki jatkuu ulkona olevan koristellun tunturikodan kuusen ympärillä.
Kunnes kaikki meni pieleen. Ensin musiikki lakkaa soimasta, sitten sähköt katkeavat ja lopulta palohälytin tunturikodassa alkaa huutaa. Kaikki juhlijat ryntäävät tunturikodan ovelle katsomaan, mitä tapahtuu. Tonttujen musiikki ei soi, kuusen valot ovat sammuneet ja savua tukee kodan ovesta ulos. Tilanne on uskomaton.
Kunnes kodan ovi avautuu ja sieltä saapuu tonttuja, keijukaisia, lumileopardi, joka näyttää pehmeältä kuin tyyny, ja pingviini kantaen suunnattoman suurta juustokakkua, joka on palavien kynttilöiden koristama.
Näky on sykähdyttävä ja samalla Kipinä Poro kiitää hiljaa pulkallaan taivaalla ja sen perässä liehuu omalaatuinen lippu, jossa on kirjoitusta.
Olemme kaikki ylpeitä ja iloisia Siiristä, joka on esikuva meille kaikille.
Siiri Tonttutyttö ansaitset suuren kiitoksen ja ilon!
Toivottamme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Siiri Tonttutyttö tuntee lämpöä sydämessään. Kiitos tästä päivästä.
'
Joulu on lähellä kulkuset kuiskaavat kilisten
5.12.2023
Siiri Tonttutytöllä on tänään jännittävä ja myös iloinen päivä. Hän on saanut erilaisen joulukalenterin Taavetti tontulta, joka on tehnyt sen itse vanhasta suklaarasian kannesta ja värikkäistä papereista. Se on tälle viidennelle päivälle. Todellakin luukkuja on vain yksi, numero 5. Siiri herää aikaisin ja ei malta odottaa, mitä hän löytää luukusta. Hän ottaa kalenterin varovasti pöydältä, katselee ja ihmettelee, mitä siellä mahtaa olla. Tonttutytöllä on tänään aikaa, sillä hän on Joulupukin apuna lukemassa pukille lähetettyjä kirjeitä. Siiri tekee niistä muistiinpanot ja esittelee ne Joulupukille.
Mutta, mitä luukusta löytyy? Siellä ole kirje, jossa lukee huomenna 6.12. Itsenäisyyspäivänä juhlan jälkeen on toiset juhlat tunturi kodalla. Ne juhlat ovat sinulle Siirin Tonttutyttö. Tule paikalle klo 19:00. Mitä ihmettä tämä on juhlat minulle, miksi? No, huomenna sen näkee, nyt menen joulupukin toimistoon.
Kirjepino on kasvanut ja nyt on tartuttava toimeen, että kaikkien toiveet saadaan kirjattua ja eteenpäin.
Siiri Tonttutyttö pyörittelee kirjettä kädessään ja ihmettelee sitä. Mikä kumma, mutta avatessahan se selviää. Kirje on kuitenkin avattu ja näyttää siltä, että se on luettu useampaan kertaan. Siiri lukee sen yhä uudelleen ja uudelleen hymy huulillaan. Ihana kirje, hän hihkaisee.
Rakas Joulupukkini
Mahdatko muistaa vielä kirjeen, jonka olen kirjoittanut sinulle varmaankin muutama sata vuotta sitten. Se oli ensimmäinen kerta, kun pyysin sinulta jotain erityistä. En halunnut leluja tai pelejä, vaan toivoin, että voisit tuoda minulle ystävän. Olin pieni yksinäinen Tonttutyttö ja uskoin silloin, että kukaan ei minusta välitäisi.
Sinä välitit!
Toit minulle parhaan lahjan, jonka olisin voinut saada. Se lahja oli sinun lämmin olemuksesi ja ystävällisyytesi, tiedätkö mitä, rakastuin sinuun heti. Sinä sanoit minun olevan sinun toiveesi, olet Joulumuorini.
Siitä lähtien olemme olleet aina yhdessä, Joulupukki ja minä sinun Joulumuorisi. Olemme jakaneet ilot ja surut seikkailut ja arjen. Teimme kodin Korvatunturille ja rakensimme Joulupukin Pajan.
Täällä Korvatunturilla meillä on hyvä olla tonttujemme kanssa ja valmistaa joulua maailman lapsille ja lapsenmielisille sekä koko maailmalle.
Tämä on niin ihanaa Joulunaikaa Jouluntaikaa.
Kiitos sinulle Joulupukki, että tajusit minun olevan sinun Joulumuorisi.
Rakkaudella Joulumuori
ps. Joulupukki kiltti, älä niin usein iltasella käy siellä ruokakomerossa. Tahtoo olla piparit aamulla hyvin vähissä. Eipä silti, kyllä me keittiötonttujen kanssa teemme niitä lisää.
Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta. Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä, Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!
4.12.2023
Tonttutyttö Siiri on innoissaan, hänellä on kutsu Taikan talvinäyttelyyn, nimeltään "Talviuni" 3.12.2023 klo15:00. Siiri haluaa nähdä, mitä kaikkea ihmeellistä siellä on tarjolla. Taikahan osaa loihtia ihania lumi-ja jääveistoksia, hän haluaa nähdä kaikki ne ihanuudet. Taikan nimi jo kertoo, että se omaa maagisia taitoja.
Miten ihmeessä minä pääsen sinne, sillä KipinäPoro on väsynyt eilisestä seikkailusta. Tuskin on jaksanut päätään nostaa, kun Siiri Tonttutyttö tuo jäkälää ja porkkanoita aamulla. Siiri katsellee Poroaan ja on aivan varma ettei Kipinästä ole tänään kiitämään pitkin taivaankantta aina Ikaalisiin saakka. Nyt pakkanen paukkuu ja tuuli ulvoo pitkin tunturia, Siiri toteaa ja taputtaa PoroKipinän päätä hellästi. Poro herää ja kysyy, mitä Siiri, lähdemmekö matkaan, sillä onhan jo aamu. Kulkuset kilisee, Kipinä menee pulkkansa luo ja innoissaan Tonttutyttö laittaa kaiken meno kuntoon ja laulelee talven ihmemaasta. Pian tavarat eväitä myöten ovat pulkassa. Matka alkaa.
Se on pitkä ja vaivalloinen Kipinälle, joka alkaa väsyä. Matkaa on vielä kilometrejä edessä, Tonttutyttö huolestuu. Siiri päättää, että heidän täytyy löytää joku toinen kulkuneuvo, jolla päästään perille. Hän näkee ympärillään vain lumisia puita ja kinoksia. Missä he voisivat saada kyydin? Kurkkiessaan alas pulkasta, hän näkee siellä jotain mielenkiintoista ja pyytää Poro Kipinää laskeutumaan alas maanpinnalle.
Siiri juoksee kahden ison vanhan puun luokse ja näkee tosi, tosi vanhan kelkan, joka könöttää puiden välissä. Tuo voisi olla hyvä kulkuneuvo, jos vain saisin sen liikkeelle ja onpa se niin iso, että KipinäPoro mahtuu kyytiin, hän tuumaa. Kelkan pitää liikkua, mutta eihän se hievahtanutkaan paikaltaan, kun Siiri yrittää sitä työntää. Hän huomaa, että sen jalakset ovat jäätyneet lumeen kiinni. Tonttutyttö on aina hyvin neuvokas.
Repussa on muutama iso pullo, joissa on kuumaan kaakaota. Hän ottaa yhden pullon kaataa kaakaota jalaksille, sulattaen jään niiden ympäriltä ja kas kelkka liikkuu! Hän työtää kelkan Kipinän luo, nostaa sen kelkkaan ja huutaa: "Hei-hei-hops Kipinä! Nyt mennään!" Siiri Tonttutyttö työtää kelkan vauhtiin ja niin mennään mäkeä alas vauhdilla ja vauhti vie heidät taas mäkeä ylös ja näin matka taittuu.
Nyt vaihtuu vuoro. Poro on levännyt tarpeeksi ja Siiri on huomannut laittaa heidän pulkkansa kelkkaan, joten matkaa jatketaan Kipinä poron kiitäessä taivaalla. Kelkan he ovat laittaneet varmaan paikkaan matkan varrella. Jos vaikka joskus jne....
Tonttutyttö nauraa iloisesti ja nauttii maisemista. He luulevat saapuvansa Taikan talvinäyttelyyn sopivasti, sillä Siirin kello näyttää 3:30. He ovat hämmäntyneitä katsellessaan ympärilleen. Taikan talvinäyttelyä ei näy, Kipinä kiertää Ikaalista ympäri Siiri kyydissään, ei ole taideteoksia, jotka loistavat eri väreissä. Heillä on edessään kaunis Ikaalinen luminen miljöö, mutta ei ole lumilinnoja, lumienkeleitä, lumisotureita ja lumieläimiä. Siiri katsoo kelloaan uudelleen ja istahtaa lumihankeen syvästi huokaisten nythän on jo maanantai 4. päivä joulukuuta.
Kulkuset kilisevät taivaalla Kipinä Poron ja Siiri Tonttutytön kiitäessä kohti Korvatunturia-kotia.
Joulupukin maa – totta on se, satua ja unta. Joulupukin maa – mutta missä on se valtakunta?
Kun tulet vain tuntureiden taa, totta toki täältä löytyy Joulupukin maa!
3.12.2023
Eräänä päivänä Siiri Tonttutyttö päättää lähteä rekiajelulle. Ulos mennessään hän tapaa pikkuisen SiruTontun ja kysyy, lähdetkö mukaan. Siru on heti valmis lähtemään ja utelee Siiriltä, onko tämä sellainen seikkailu matka. Ei ole vaan ihana rauhallinen retki, ihailemme tähtitaivasta ja revontulia sekä upeita valkoisia tuntureita. Lähdemme käsivarren Lappiin.
Siiri ja Siru ihastelivat maisemia, tapaavat myös tunturien eläimiä matkallaan. Siellä on poroja, jäniksiä, kettuja ja jopa karhuja. Matkan alussa he huomaavat olevansa reessä. joka on lastattu jo täyteen joululahjoja lapsille. Matkallan Siiri ja Siru jakavat lahjoja eläimille ja saavat niistä uusia ystäviä.
Lapin luonto on niin upeaa Siiri huokaa, vaikka olen satoja vuosia täällä kulkenut ja aina se on yhtä upeaa. Tämä on sieluni sieluni maisemaa. Pikku Siru on haltioissaan kaikesta näkemästään. Reki ja KipinäPoro ovat hyvä yhdistelmä. Mutta he eivät aavista, että joku on kiinnostunut heistä ja reestä.
Eräs ilkeä PohjanAkka on havainnut reen suorastaan lentävän tuntureilta toiselle ja päättää varastaa sen. Hän luulee tietävänsä, että reessä on jotain hyvin arvokasta tai jopa maagista. Siiri ja Siru pysähtyvät, tekevät nuotion ja nauttivat eväitään sen lämmössä. Kipinä Poro nauttii jäkälää ja omenia. PohjanAkka hiipi reen luo ja hyppää rekeen. Hän yrittää saada Kipinää liikkeelle, mutta eihän se onnistu. Kipinä kilistää kulkusiaan niin, että tunturi raikuu. Reen ryöstäminen ei onnistu.
Ihmetellessään kulkusten kilinää, Siiri ja Siru huomaavat Akan ja ryntäävät reen luo. He alkavat taistella Pohjan Akkaa vastaan, mutta joutuvat alakynteen. Hän on vahva ja ovela. Hän saa napattua Siirin ja heittää hänet kauas lumihankeen. Hän nauraa ilkeästi huutaen: "Nyt tämä reki on minun! Minä vien reen joulupukille ja vaadin häneltä suurta summaa reen arvokkaasta lastista! Te voitte jäädä tänne paleltumaan!" Paha PohjanAkka pieksi ja hoputti Kipinän matkaan samalla laulaen hurjaa akkojen laulua. Reellä mentiin jälleen vauhdilla nyt takaisin kohti Joulupukin pajaa.
Siiri Tonttutyttö ja PikkuSiru ovat harmissaa. Heillä on pulma, miten päästä takaisin kotiin. Siiri Tonttutyttö on onneksi hyvin neuvokas ja eiväthän he olleet yksin. Eläinystävät ovat kuulleet PohjanAkan ilkeän naurun ja huudon sekä nähneet tapahtuneen.He saapuvat joukolla auttamaan heitä. Poro tuo heille lämpimiä huopia, jänis porkkanoita, kettu marjoja ja karhu tietenkin hunajaa. He lohduttivat Siiriä ja Sirua ja sanoivat: "Älkää olko huolissanne, yhdessä keksimme keinon pysäyttää paha PohjanAkka."
Yhdessä he alkavat miettiä. Poro tuo pulkan ja ja paliskunnan parhaan kiitäjän. Yhdessä nautitaan kuumaa kaakaota ja Kettu Vilkaan tuomia kampanisuja. Tulosta syntyy, Siiri ja Siru hyppäävät pulkkaan. Poro Kiitäjä lähtee vauhdilla matkaan. Kiitäessään taivaankantti pitkin he näkevät alhaalla tunturissa PohjanAkan Kipinä Poron reessä. Akka on melkein Korvatunturilla Joulupukin pajalla. Siiri Tonttutyttö tietää, että nyt on tehtävä jotain, että saadaan Kipinä pysäytettyä.
Minä tiedän! Kiitäjä hei mennään alemmaksi ja ilmoitetaan Kipinälle, että tekee reellä hurjan mutkan ja silloin PohjanAkka lentää reestä. Kipinä kuulee ja ei mennyt aikaakaan, kun reki on kumollaan. Paha PohjanAkka lumihangessa. Häneen päällen satoi reessä olleita lahjoja pehmoleluja, kirjoja, suklaata, villasukkia ja paljon muuta. PohjanAkka pääsee ylös ja aloittaa hurjan huudon, mutta Siiri ja Siru ovat jo oman rekensä luona ja heittelivät yhä enemmän ja enemmän pahista lahjoilla. LopultaPojanAkan päähän osui paketti, jossa on rautatie. Hän menettää tasapainonsaja lähtee horjuen kohti pohjoista laulaen hurjaa pohjan akkojen taistelu laulua. Tällä hän luulee pelottavansa koko tunturin väen.
Siiri ja Siru olivat iloisia. He olivat voittaneet, saaneet reen ja Kipinä Poron takaisin. He ovat kohta kotona joulupukin pajalla ja kertoivat siellä pelottavasta seikkailustaan.
SiiriTonttutyttö ja Pikku Siru nukahtavat syvään uneen seikkailunsa jälkeen. Aamulla Siiri miettii, että näin joulunalla on ehkä parasta olla lähtemättä seikkailemaan. Tonttutyttö kuuntelee, kuuluuko pauhua ja ujellusta, mutta se on hävinnyt kohti pohjoista. Pian hän kiirehtii halaamaan uskollista poroaan, Kipinää.
Kulkuset kilisevät joulun tuloa.
Siiri Tonttutyttö Iloiset joululaulut ja herkut
2.12.2023
Tonttyttö Siiri laulelee iloisesti Joulupukin pajan pihalla ja se kuuluu varmaan aina Ikaalisiin saakka. "Joulupukin maa – totta on se, satua ja unta. Joulupukin maa – mutta missä on se valtakunta? Kun tulet vain tuntureiden taa, totta toki täältä löytyy Joulupukin maa!", hän laulaa täysin palkein.
Pian pihalle ovat rynnänneet kaikki tontut. He ovat kuulleet Siirin laulavan ja laulavat nyt hänen kanssaan. Joulumuori ja Joulupukki saapuvat pihalle kuultuaan laulua sekä huomattuaan, että tontut ovat mystisesti kadonneet niin pajasta kuin keittiöstäkin. Pihalla leikitään kohta piirileikkiä Korvatunturin kuusen ympärillä ja iloiset joululaulut raikuvat tunturissa.
Siiri Tonttutyttö livahtaa keittiöön valmistamaan kuumaa kaakaota. Hän on aikaisemmin leiponut pipareita ja pullia sekä tehnyt suklaakonvehteja. Hän on odottanut oikeaa hetkeä, jolloin hän voi tarjota jotain hyvää Joulupukille. Siiri Tonttutyttö tietää, että Joulupukki rakastaa herkkuja kuten kaikki tontutkin. Nyt on oikea hetki.
Siiri ja pikku tonttutytöt saapuvat herkkujen kanssa ulos, laulaen: "Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo." Pikkuinen Siru huikkaa ei tuo ole oikea laulu, meillä on pullaa, pipareita ja suklaakonvehteja sekä kaakaota. Joulupukki toteaa iloisesti, voimme laulaa, että nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen kaikkea hyvää ja myhäilee tyytyväisenä itsekseen.
Tonttujoukon taputukset raikuivat tunturissa, Joulumuori pudistelee päätään, hän on aina hieman huolissaan Joulupukin makean nälästä, kuitenkin hän riemuitsee muiden kanssa. Joulupukki antaa Siiri Tonttutytölle halauksen ihanasta laulutuokiosta ja ennenkaikkea herkuista, joita nautitaan suurella mielihyvällä.
Porojen kulkuset kilisevät joulun tuloa ja kaikilla on hyvä mieli.
Kaikki ne, jotka uskovat joulun taikaan kuulevat tuon riemukkaan tapahtuman laulut täällä Ikaalisissa.
Siiri Tonttyttö Joulun aikaa joulun taikaa
1.12.2023
Siiri Tonttutyttö on iloinen, reipas ja tekeväinen tyttö, joka rakastaa joulun odotusta, joulunalus tunnelmaa. Hän rakastaa matkustelua KipinäPoron pulkassa niin kotimaassa kuin muuallakin maailmassa. Siiri ei ole enää kovin nuori tyttö, mutta tontuthan ovat ikuisia ja ikinuoria. Hänen kotinsa on Korvatunturilla, lapsuudessaan hän vietti aikaansa myös Tyynelän Tonttulassa, jonka monet tuntevat ja ovat vierailleetkin siellä.
Hän rakastaa mm. laskettelua ja lumileikkejä. Tuntureilla on usein hänen kanssaan lapsia joka puolelta Suomea. He saapuvat sinne Siirin ja Kipinä Poron kyydissä, istuen pulkassa, joka kiitää taivaankantta pitkin. Sieltä he ihailevat upeaa maatamme, jonka loistavat jouluvalot valaisevat avaruutta huimiin korkeuksiin saakka.
Tänään Siiri Tonttutyttö päättää lähteä seikkailemaan tunturille, jossa hän näkee upeita maisemia, ehkäpä tapaa ystäviä, jotka kenties ovat juuri saapuneet tunturin laelle. Hän huomaa siellä kaksi tyttöä, Miljan ja Aliinan. Joulun taikaa on ilmassa. Kipinä Poro on huomannut heidät kotiin tulossa, laskeutunut alas taivaalta. Poro kutsuu tytöt mukaansa tunturille, jossa lasketellaan Siiri Tonttutytön kanssa. Riemumielin he hyppäävät pulkaan ja vetävät vällyt päälleen. Sitten kiidetään hurjaa vauhtia kohti Korvatunturia. Siellä Siiri Tonttutyttö ja tytöt laskettelevat pitkin lumisia rinteitä, hyppäävät korkealle ilmassa sekä tekevät kauniita kuvioita lumeen. He nauttivat jokaisesta hetkestä tunturin rinteillä. He kisailevat keskenään, kuka pääsee nopeimmin alas, kuka tekee parhaat temput ja kuka keksii hauskimmat leikit. Välillä mennään mukkelis makkelis ja sitten taas lasketaan mäkeä ja riemuitaan.
Tunturin juurelta kuuluu kulkusten kilinää. Ylös tunturiin nousee tuoksua, joka on tuttu. Pian he ovat alhaalla, jossa tapaavat Joulumuorin pikkutonttujen kanssa. Heillä on mukanaan kuumaa kaakaota, pipareita ja ihania voileipiä. Tuotapikaa ne katoavat nälkäisiin suihin. Lapset kapuavat KipinäPoron pulkkaan ja heräävät aamulla kotona omassa vuoteessaan. Kaukaa kuuluu kulkusten kilinää, totta vai joulun taikaa.
Siiri Tonttutyttö vietti jälleen unohtumattoman päivän tunturilla Hän päättää, että hän haluaa lasketella usein tämän talven aikana rakkaan tunturin rinteillä.
 |  |
