Vuosi 2024 Tunnelmia

                     TANGON KOSKETUS MARITA SAAL

                                     Rahkolan Kesässä

                            

Tangon Kosketus, Marita Saalin konsertti, kokosi tangon ystäviä lähemmäs 90 Rahkolan Kesään. Siellä todettiin, tango elää ja hengittää edelleen.

Somessa tilaisuuden esitteillä on tavoitettu yli 5000 henkilöä. Tangoista järjestettiin myös äänestys ja ääniä kertyi 330. Eniten ääniä sai Satumaa tango ja vain yhdellä äänellä hävisi tangokilpailun 1995 voittajakappale , Mun aika mennä on.

Konsertissa Marita, joka on menestynyt loistavasti eri areenoilla, mm. Tangoseniori 2019, LoistavaLaulaja 2020, Laila ja Olavi- laulukilpailun Seniorilaulajatar, esitti 11 eniten ääniä saanutta tangoa. Muutamia vuosia sitten kuulin hänen lauluaan Rahkolan pihalla. Upea kesäpäivä Rahkolan Kesässä, Marita lauloi Lazzarellan, unohtumaton, upea esitys.

Konsertti aloitettiin La Cumparcitalla. Tangon esitteli kanttori Leena-Maija Lehtonen. La Cumparsita on uruguaylaisen arkkitehtiopiskelijan Gerardo Matos Rodríguezin (1897–1948) alun perin marssiksi säveltämä kappale. Firpo vaihtoi rytmin marssista tangoksi. Kullervo teki sävelmään tekstin ”Hiljaa yössä”, jonka levyttivät ensimmäisenä Olavi Virta ja Metro-Tytöt vuonna 1953 Toivo Kärjen sovituksena. Tämä on tango, joka usein kuullaan lavoilla viimeisenä tiedoksi, että se on nyt loppu tältä illalta.

Kiehtovaa ja mukaansa tempaavaa etelä Amerikkalaista temperamenttia parhaimmillaan, kertoi Marja Jussila.

Pirjo Berg kertoo tangosta Satumaa:

"Pitkillä mökkimatkoilla Vantaalta Punkaharjulle lauloin lapsilleni. Eräänä päivänä takapenkiltä kuului laula äiti se tyruttytyttyryttytyttyrytty- laulu se on niin hyvä ja sehän osoittautui pienen pohdinnan jälkeen vanhimman lapsen toiveeksi tango Satumaasta".

"Kuinkas sattuikaan, monelle suomalaiselle Unto Monosen tango SATUMAA on ykkös- tanssikappale. Me, mieheni ja minä, valitsimme Satumaan meidän kappaleeksi. Siinä on kaunis sävel ja

toiveita herättävät sanat. Mikä myös on meitä viehättänyt, miniämme vanhempien lempikappale on myös Satumaa.

Äänestän aina Satumaata ykköseksi", Marja Jussila kertoo.

"Ostimme tämän levyn Satumaa ja kun soitimme sitä, niin tyttäremme nukkui aina erittäin hyvin sen säveliin. ts. meillä se toimi kehtolauluna", kertoivat Anneli ja Eino Ranne, jotka viettivät myös 62. hääpäivää. Onnittelut heille.

Tangokuningas 1994 Sauli Lehtonen levytti tangokilpailun 1995 voittajakappaleen, Mun aika mennä on. Hanna-Maria Saraketo kertoi tästä koskettavan tarinan eräältä automatkaltaan.

Monia, monia muita koskettavia ja hauskoja, iloisia juttuja kuulimme upeiden tangojen lomassa.

Tilaisuus päättyi riemulliseen Mustan Kissan Tangoon.

Marita lämpimät kiitokset, saimme yleisön kanssa nauttia upeasta hetkestä Rahkolassa. Hetki koostui tangon ja yleisön vuoropuhelusta.

Tango elää ja hengittää edelleen!

4H kiitos maukkaasta väliaika kaffeesta tykötarpeineen.

Ilmaisten arpajaisten voittona olleen "Kesäyö Ikaalisissa" (taulu) voitti Ritva Viitaniemi, onnea Ritva.

 

Kuvat Heidi Hallia ja Vuokko-Liisa

                                                    Heinäkuun Tangon Taikaa

Tervetuloa Rahkolan kesään su 7.7.2024

Huomaan ilokseni, että olette joukolla tulleet kuuntelemaan ja osallistumaan Tangon Kosketus tapahtumaan, jossa kuulette Maritan esittämänä tangoja, joita äänestitte.

Tango elää ja hengittää edelleen!
Se on syvällisesti juurtunut meidän kulttuuriin sanoilla ja musiikilla on suuri merkitys samoin fyysisellä kosketuksella tanssilattialla. Sanat heijastavat kaipuuta ja intohimoa, ja musiikki tuo nämä tunteet eloon. Se on kuin hiljainen dialogi, jossa jokainen askel ja nuotti kertoo oman tarinansa.
Tango on kuin hyvä viini -- se vain paranee vanhetessaan, ja jokainen voi löytää oman tapansa antaa tangon koskettaa. Tango tarjoaa jokaiselle jotain. Tango on kuin suomalainen kesä - lyhyt ja arvaamaton, mutta aina odotettu ja täynnä mahdollisuuksia. Seinäjoen Tangomarkkinat ovat esimerkki siitä, miten tango elää ja uudistuu, säilyttäen samalla samalla perinteensä. Tapahtuma on omistautunut tangon säilyttämiseen ja kehittämiseen ja se on tärkeä osa suomalaista tangokulttuuria.
40-vuotta sitten Seinäjoen kaupungin valtuusto päätti, että järjestetään tangomarkkinat ja olinhan minäkin silloin valtuustossa. Mielestäni teimme loistavan päätöksen.
Myös nyt on siellä tehty hyvä päätös, alla 25-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi markkinoille. Tango on suomalaista sielunmaisemaa, joka jatkaa elämistään ja kehittymistään, koskettaen uusia sukupolvia ja säilyttäen paikkansa kansan rakastamana taidemuotona.
Tango elää ja hengittää edelleen!

                      

                                              Heinäkuun Aikaa ja Taikaa 

 

Viimeyönä näin ihmeellinsen unen: Siiri Tonttutyttö herättää minut, kertoo kuulleensa ovikellon soiton. Kipaisen katsomaan ja kas kummaa siellä on pieni tonttupoika, joka kysyy, onko Siiri kotona.

Herään omassa sängyssäni ennenkuin ennätän vastata. Ihmettelen untani, mutta muistan 5 kuukautta aikaa joulukalenteriin, jossa Tonttutyttö Siiri seikkailee. Käännän kylkeä, totean sieltä se uni tuli.

Päivällä kurkatessani facebookin juttuja, vastaani tuli Tyynelän Tontut jen päivitys ja myös puhelu, jossa Tyynelän Tonttujen äiti Eija Porkola kertoo uutisen, että Tonttupoika Oskari muuttaa Siirin luokse meille.

Olen mykistynyt ja iloinen. Muistan osallistuneen heidän arvontaansa ja nyt Oskari muuttaa Kokkolasta Ikaalisiin. Ihmeellinen päivä 1.7.2024. Olen iloinen ja onnellinen. Kiitos.

www.vuokkoliisa.fi  Joulukalenteri 2024 on tulossa 1.12.2024.

 

 

 

 

 

                                                         Kesäkuun taikaa

                        1.6.2024                                                                          

Kesä aamuna jälleen veteen loikkasin,

aalloissa juoksen ja juoksen,

mitä minä karkuun juoksen, mietin ja juoksen.

Vastaus tulee, en mitään karkuun mene,

tämä vaan on niin ihanaa ja vauhtia lisään!

Kotiin lähdän, laineet loistavat jälkeeni jäävät.

Ei hätää vastaani tulee seuraava aalloissa juoksija.

Toivotan ihania hetkiä loiskeessa järven.

Kesäkuun Aamu-uinnin taikaa!    

 

               Kesäiset Seikkailut

25.5.2024

Veden syleilyyn heittäytyessäni, unohdan maailman murheet,
annan aaltojen kantaa kohti uusia seikkailuja.
Kesäinen uintiretki on oma tarinansa, jokainen sukellus uusi säe kesän loputtomissa seikkailuissa.
Saavun rannalle, tunnen olevani osa jotain suurempaa – osa luonnon ikuista sinfoniaa.

 

            Lapsuudenkoti

 

Lapsuudenkoti, paikka, missä jokainen nurkka kertoo tarinaa.

Siellä, missä aika pysähtyy hetkeksi, ja menneisyys tanssii nykyhetken kanssa.

Se on paikka, jossa hapuilit eka askeleita, tavoittelit ja löysit ensimmäiset sanat. Myös naarmut seinässä kertoo seikkailusta, tahra matossa on muisto ilon hetkestä.

Lapsuudenkoti on oikeastaa runo itsessään. Se on kirjoitettu sydämeen, sielun sopukoihin,  ikuisesti. Se on satama,  itkulle, naurulle ja onnen kyynelille. Se on myös paikka, josta jokainen matkasi alkaa ja jokainen polkusi päätyy.

Se on rakkauden, kasvun perusta, se kantaa läpi elämän.

 

 

 

      

 

 

  
 

 

 Amanda Yli-Kihniän ja Alfred Marttilan kihlakuva ekana, seuraava  vanhempieni Otto Marttilan ja Rauha Muilun kihlakuva Tampere 26.2.1935, muut kuvat kotini pihalta. Isä ja sisareni tanssivat ilmeisesti letkajenkkaa. Liisa-Maria ja sisareni sekä veljeni kuvassa. Häät vuonna 1957.

Sisareni Riitta kertoo Kihniänkylästä maaliskuussa 2021. Taustalla lapsuuden kotimme Yli-Kihniä.

 

   Peräseinäjoen luonto puhuttelee rauhallisuudellaan

 

Riitta Marttila esittelisi vieraalle jokirannat ja suomaisemat

 

Lähiluonnon tarjoamia elämyksiä on tuotu esiin viimeisen vuoden aikana tämän tästä. Viimeistään koronapandemia on saanut ihmiset huomaamaan, että omankin paikkakunnan luonnosta löytyy uusia, mielenkiintoisia kohteita. Ennestään tutuistakin kohteista voi löytää jotakin uutta, tai ainakin ne voi kokea yhä uudelleen.

Riitta Marttila Seinäjoen Oppaista antaa katseensa levätä peräseinäjokelaisessa kylämaisemassa. Olemme Kihniänjoen rannassa Kihniänkylässä, Riitan synnyinseudulla. Muistitiedon mukaan juuri Kihniänkylässä on ollut Peräseinäjoen vanhin talo Kihniä (lähde: Peräseinäjoen kirja 1972).

– Tässä kylässä on paljon Peräseinäjoen historiaan liittyvää muutenkin. Esimerkiksi Peräseinäjoen kirkon kivijalka on Kihniänkylän Hiiroonkallion kiveä, kertoo Riitta Marttila.

Kihniänkylä puhuttelee Marttilaa pitkän opaskokemuksen jälkeen edelleen. Hän kehuu sitä eläväksi kyläksi, josta löytyy ryhmillekin esiteltäviä luontokohteita.

– Suosittelisin Peräseinäjoella vieraileville tutustumiskohteiksi Viitalankylän ja Kihniänkylän jokirantamaisemia, jotka ovat valtakunnallisestikin merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Talot on rakennettu kauniisti mutkittelevan joen varteen osaksi yhtenäistä kyläyhteisöä. Myös hiekkamontut esimerkiksi Sammatissa ovat monen ulkopuolisen mielestä kiinnostavia. Esittelin myös suomaisemia, onhan täällä rakennettu suon päälle, mikä on alueemme erikoispiirre. Peräseinäjoen pinta-alasta 30 prosenttia on suota.

Suo on päässyt myös Ahti Hammarin vuonna 1959 suunnittelemaan Peräseinäjoen vaakunaan. Sen neljä liekkiä kuvaavat kydöttämistä eli suon pinnan polttamista, harmaa osa puolestaan polttamisesta nousevaa savua siniselle taivaalle.

 

Tiesitkö tämän Kalajärvestä?

 

Peräseinäjoen luonto määritellään rauhalliseksi maalaismaisemaksi, jossa peltolakeudet, metsät ja suot vaihtelevat. Kalajärven tekojärvi on lisäksi Riitta Marttilan mukaan monien huulilla, kun puhutaan Peräseinäjoen luontokohteista. Osan vuosina 1970 - 1977 rakennetusta Kalajärven tekojärvestä muodostaa alkuperäinen Kalajärven luonnonjärvi.

Opastuksilla Riitta Marttila pyrkii tuomaan esille paitsi sen monipuolisia palveluja myös Kalajärveen liittyviä yksityiskohtia. Kuten sen, että järven pinta-ala lähes kymmenkertaistui patorakennelmien myötä, tai että sen suurin syvyys on yhdeksän metriä. Riitan kertoma hauska yksityiskohta on sekin, että Kalajärven korkein vesitaso on samalla korkeudella kuin Peräseinäjoen kirkonkellot. Tai että Seinäjoen Lakeuden Ristin ristiosuus on samalla korkeudella kuin Peräseinäjoen kirkon rappuset.

Järviä tai muita merkittäviä vesistöjä on Peräseinäjoella kunnan läpi virtaavan joen lisäksi muutamia muitakin: Haapalahti, Haukilampi, Juupajärvi, Sammatinjärvi ja Valkiajärvi. Aikaisemmin myös Virtain puolella oleva Kurjenjärvi kuului Peräseinäjokeen.

Suopursu, kurki, susi ja hauki. Mitä ne ovat? Peräseinäjoen nimikkolajeja, jotka valittiin Euroopan luonnonsuojeluvuotena 1995. Valinnat tehtiin kuntalaisten tekemistä ehdotuksista.

                                                                                                 

Teksti ja Kuva Kirsi Kuusisto JP-Kunnallissanomat.

 

 

 

                                    

 

               Mietteet Naistenpäivänä

 

Naiset hei, olemme ihmeellisiä, vahvoja, rohkeita, kauniita, älykkäitä, taitavia, rakastavia, huolehtivia ja anteliaita. Meiltä ei luovuutta puutu. Elämä on lahja, myös haaste. Iloa, surua, oppimista ja kasvua kuuluu siihen, myös yhteys ja vapaus.

Naistenpäivänä juhlitaan, saamme kiitosta ja kannustusta. Saamme ihailua, koska olemme niin ihmeellisiä. Sanovat elämän sydämeksi ja sieluksi. Olemme sana ja sävel.

Näin nuo sanat ja sävelet kulkevat tänne mielestäni.

 

        Toivottelen teille kaikille ihanaista päivää ja                 aurinkoa sydämeen.

                     HYVÄÄ ILOISTA NAISTENPÄIVÄÄ

 

Alexander Stubb Suomen 13.presidentti.

1.3.2024

Seuraavan kuuden vuoden aikana Suomen tasavallan presidenttinä tulen antamaan aivan kaikkeni aivan joka ikisenä päivänä.

Tulen menemään koko Suomen etu edellä, aina ja yhdessä.

Teen kaikkeni tämän tasavallan, tämän rakkaan maamme eteen, että olen yhdistävä tekijä ja että näissä rauhattomuuden ajoissa tässä maassa rauha säilyy.

Miksi? Siksi että minä rakastan tätä maata.

 

 

Talviaamu 17.2.2024

 

Lunta satelee maahan hiljalleen. Lumihiutaleet leijailevat ilmassa. Minä rakastan tätä ihanaa aamua, lumihiutaleita, jotka kutittavat nenääni. Kaunis talviaamu on lahja, valkoinen loiste, lunta ympärillä.

 

 

9.2.2024

 

Helmikuun lahja

 

Helmikuun ihanat pakkaset ovat täällä.

Niiden myötä tulee kirkas valo, ilman raikkaus ja uskomattoman kaunis luminen maisema iloksemme. Mellä on nyt loistava tilaisuus nauttia kaikista talven riemuista, hiihtämisesta, luistelusta, lumilautailusta ja riemullisesta potkukelkkailusta.

Nyt varmaan joku ajattelee, Vuokko-Liisa on ihan höperö, tietenkään en omasta mielestäni ole. Lapsuudesta lähtien olen ollut, niinkuin nykyään sanotaan, talven suuri fani.

Pakkaset ei ole este ulkoilulle, kunhan pukeutuu oikein ja pitää huolta lämmöstään. Pakkaset ovat osa suomalaista luonnetta ja kulttuuria ja se tekee meistä sisukkaita sekä kestäviä.

Pakkaset ovat helmikuun lahja meille jokaiselle, nautitaan lahjasta!                              

Kuva Toni Määttänen ja kuvateksti: "Golden hour/ kultainen tunti" on tunnin ajanjakso auringonnousun jälkeen ja ennen auringonlaskua, jolloin valo on pehmeän lämmintä. Tässä naapurin pariskunta Vuokko- Liisa, Jyrki sekä heidän potkukelkkansa "Akseli" nauttivat torstaipäivän viimeisistä valonsäteistä Kyrösjärven jäällä.

 

Kiitos Toni kuvasta ja myös kelkamme kiittää nimestä! Toistasataa vuotta vanha menopeli on nyt nimeltään AKSELI.

Akseli sai kyytiä Kyrösjärven jäällä. Nämä kaks kuvaa otti Akselin omistajat

 

 

 

 

                       

                      Täysikuun aikaa taikaa ilmassa

 

Kuutamo ja talvi, taikaa ilmassa.

Kuutamo valaisee talven upeat lumimaisemat.

Talvi peittää kuutamon säteet kauniilla hopeisella hunnulla.

Talvi tanssii kuutamon kanssa hiljaisuudessa.

Salaisuuksia kuiskitaan, luodaan kauneutta ympärille.

 

Viime yönä ihmettelin, kun NukkuMatti oli unohtanut minut kokonaan. Myöhemmin yöllä tajusin miksi niin oli käynyt. Lumous ja taika pyörivät ympärilläni. Katselin ulos ja hymyilin, olihan nyt täysikuu.

 

 

 

 

 

 

                        

                           Tummien värien tunnelmia

 

 

Tummien värien päivän tunnelmia en oikeastaan pysty sanoin kuvailemaan. Se on päivä, jolloin näen kaiken harmaana ja synkkänä, kuitenkin kas kummaa se näyttää myös kiehtovalta ja niin ihanan salaperäiseltä.

Silloin haluan sytyttää kynttilöitä, kuunnella rauhallista musiikkia, lukea jännittävää kirjaa ja uppoutua ihan toiseen maailmaan. Mielikuvitukseni lentää, se luo omia tarinoitaan tummien värien innoittamana.

Tälläisen päivän tummien värien tunnelmia en pelkää enkä välttele, vaan nautin ja koetan löytää kauneutta tämän arjen keskellä.

Kurkkaan ulos ikkunasta ja siellähän on upea talven valoisuus tuhansin timantein, jotka loistavat hangella ja taivaalla. 

 

Timantit loistavat hangella, kertovat tarinoita, jotka eivät koskaan katoa. Niistä heijastuu valoa, joka luo kauneutta, antaa elämän voimaa. Tuhannet timantit hangella!

 

 

 

 

 

 Iloisia vieraita sokeria ja kahvia vailla.

 

9.1.2024

Koputus ikkunaan, kurkkasin, yllätys oli terassilla, kolme valkohäntäpeuraa. Ihanat vieraat, lähimetsästä hihkaisin, ovat tulleet kylään ilman kutsua!! He tervehtivät minua iloisesti ja kysyivät, voinko lainata heille sokeria ja kahvia. Aamulla he ovat kuulemma käyneet erään mumman luona lähistöllä, mutta mumma ei ollut ehtinyt käydä kaupassa, joten peurat ovat nyt meidän terassilla. En todellakaan ole uskoa silmiäni ja kuuloanikin epäilin, mutta siinä tuo peuralauma odotti vastaustani. En suinkaan halunnut olla epäkohtelias, annoin heille sokeria ja kahvia sekä tuoreen pullapitkon, jonka juuri olin hakenut Koiviston Kotileipomosta. Sain lämpimät kiitokset ja sitten kysymyksen: Voisivatko ne tulla sisälle ja jäädä hetkeksi juttelemaan kanssani.

Ne kertoivat minulle monenlaisia, hyvin mielenkiintoisia juttuja heidän elämästään metsässä. Yksi mielenkiintoisempia oli, miten he välttävät metsästäjiä ja susia, mutta se on salaisuus, jota en saa paljastaa. Nuorin heistä kysyi minulta, oletko kuullut susien ulvovan ja varjojen liikkuvan täällä. Jäin sanattomaksi, en osannut vastata, kuuntelin vaan heidän juttujaan.

Heillä on myös keinot löytää parhaat ruokapaikat. Kysyin, mahtaako niitä olla täällä meillä päin. He pudistivat päitään ja samalla vilkuilivat toisiaan ja vakuuttivat tomerasti, ei niitä täällä varmaankaan ole. Metsä aukioilla he pitivät hauskaa leikkimällä ja laulamalla. Piilosta leikkimällä oppii myös tosi elämän taitoja, joita tarvitaan päivittäin, he kertovat.

Minua oikein nauratti, sillä ne olivat niin kovin hauskoja ja sympaattisia sekä kauniin näköisiä. Ne pitivät minusta luulisin, koska haluavat tulla uudelleen. Toivotin heidät tervetulleeksi muulloinkin, kuin sokerin ja kahvin loppuessa. Ne lähtivät taivaltamaan takaisin metsään hyvin arvokkaasti. He eivät unohtaneet jättää minulle pientä lahjaa, kranssia, joka oli tehty kävyistä. Löysin sen lumihangesta terassin vierestä.

Tarua vai totta! Kerro se mulle!

 

 

               

                  Pakkaspäivä tammikuulla

 

Pakkaspäivä kylmä ja valkea, olen rohkea, reipas!

Lämpimät vaatteet ylle, ulos.

Iloinen nauru, huimasti mäkeä alas, lumienkeli hankeen ilmestyy.

Elämän tunnen, onnen, ilon ja naurun.

Rakastan talvea, sen tunnelmaa ja jokaista säätä.