Tarinaa kahvista 26.2.2015

                    

Katsellessani kirjahyllyä, huomasin kirjan kahvista. En edes muista, mistä sellaisen kirjan olen saanut, enhän kahviakaan juo. Tuo on nyt eri asia,mutta kahvin historiasta en tiennyt hölynpöläystä. Nyt tiedän jotain ja aion sen tiedon jakaa teille, jotka olette tähän asti olleet yhtä tietämättömiä kuin minäkin. Luulisin! Toivottavasti.

Kauppa kahvinpavuilla on ilmeisesti alkanut 900 eaa. Kuitenkin ensimmäiset löydökset niiden käytöstä on noin 4000 vuoden takaa. Vanha on juoma, jolla kahvihampaan kolotusta nykyään hoidetaan.

Useat tarinat kertovat kahvin keksimisestä. Jemeniläinen vuohipaimen vai mahtoiko olla Etiopiasta huomasi vuohien hyppelevän iloisesti pensaan luota toisen luo ja syövän punaisia marjoja. Hän maistoi niitä itsekin ja tanssahteli pian vuohiensa kanssa yhtä iloisesti.

Kerrotaan, että aikoinaan raakoja kahvinpapuja sekoitettiin veteen tai viiniin, josta muodostui alkoholipitoinen juoma. Kahvinpavut ovat kuulemma hyvin sokeripitoisia.

Luostarissa oleva munkki oli löytänyt punaisia marjoja, söi niitä ja kertoi apotille niistä, sekä niiden piristävästä vaikutuksesta. Paholaisen työtä, mutisi apotti ja heitti pavut nuotioon. Huumaava, ihana tuoksu nousi nuotiosta, josta munkit keräsivät paahtuneita papuja, sekoittivat ne nesteeseen. Juotuaan sitä, huomasivat voivansa valvoa pidempään. Näin syntyy paahdetut kahvinpavut.

Kahvimme nykyinen valmistustapa on todennäköisesti arabien keksintö. Sitä juotiin ensin, noin 1200-luvulla, uskonnollisissa tapahtumissa. Sitten se vähitellen levisi myös tavalliseen, maalliseen elämään. 1400-luvulla oli jo kahvihuoneita. Kahvia saivat keittää ainoastaan miehet. Naiset saivat kuitenkin juoda sitä. Kerrotaan, että maassa oli aikoinaan laki, jonka mukaan naisilla oli oikeus saada avioero, jos mies ei sallinut hänen juoda kahvia.

Turkkilaiset valloittivat Egyptin 1517 ja ihastuivat kahviin. Istanbulissa eli silloisessa Konstantinopolissa perustettiin ensimmäinen julkinen kahvila 1554. Kuitenkin kahvista tuli suosittu vasta, kun ottomaanisulttaani kielsi sen. Hänen mielestään se oli vaaraksi koko yhteiskunnalle. Kahvia juotiin salaa, mutta loppujen lopuksi kielto unohdettiin. Eurooppalaiset ihastuivat kahviin Turkin upeissa kahvihuoneissa.

Luulisin kahvin olevan hyvää sille, joka siitä tykkää. Minä nautin teetä.