2009-2010

Joulunodotus ja luonnon rauha
28.11.2010

Tulihan se jälleen, ensimmäinen adventtisunnuntai ja hoosianna virsi on kaikunut kirkoissa ja kodeissa, television välityksellä. Ensimmäisen adventtikynttilä on sytytetty. Jouluun valmistautuminen voi alkaa. Kauneimmat joululaulut kaikuvat pian kirkoissa, mikä sen upeampaa. Netin kautta voi kuunnella myös eri jouluradioita, joissa soi joululauluista kauneimmat.

Pieni paastokausi on ennen alkanut adventtisunnuntainta seuraavasta arkipäivästä. Tänä päivänä se ei varmaankan toteudu, päinvastoin. Meneillään on pikkujoulukausi, jokaisella omanlaisensa juhla.

Näin on alkanut joulun odotus erilaisine tapahtumineen.

Tänä vuonna joulun odotuksessani on oleellisena osana kaunis valkoinen maisema, Kyrösjärven upea talvinen luonto. Olen iloinen, että lumi ja pakkanen loivat oikean tunnelman joulunodotukseen. Luonnon äänet, hiljaisuus ja rauha, kynttilän lämpö ja kaunis liekki, joka ilahduttaa ja lämmittää mieltä.

Joulukorttien kirjoittamisen aika lähestyy ja lahjojen miettiminen ja tottakai päivittäinen käynti Joulutalo Rahkolassa, kuuluvat päivääni. Joulutalossa on esillä upeita kädentaitajien erilaisia tuotteita, koruista villasukkiin ja kaikkea silta väliltä. Olen aivan varma, että jokainen löytää sieltä paketoitavaa pukinkonttiin. Ainakin minä löydän.

Jokaisella on joulun odotuksessa omat perinteensä. Nautitaan joulunodotuksesta ja kauniista luonnosta ja tehdään asiat rauhallisesti. Rahkolan Joulutalon joulupuuroa unohtamatta.

Joulukalenterin avaaminen siivittää aikaa, montako yötä jouluun !?

Jokainen voi tehdä joulun itselleen, siivota tallin nurkan sydämeensä ja antaa toivon tulla sinne. - Riikka Juvonen -


Blogi
Joulu mielessä
22.11.2010

Joulu on mielessä ja soi päässä.  Olen oikeastaan ihan upoutunut joulutunnelmaan.

Tuon on saanut aikaan jälleen avattu Rahkolan Joulutalo ja valkoinen hurmaava maisema. Pikkuhiljaa syttyvät ns. jouluvalot luovat maisemaan lämpöä. Havukranssit ulko-ovissa ja pikkuiset lepattavat kynttilät lyhdyissä. Nautin tästä uppoutumisesta !!!!!

Pienet jäljet puhtaassa lumessa terassin puolella ja hups, tontuthan ne siellä kulkevat ja kurkistelevat.

Tontut ovat kautta aikojen olleet hyviä henkiä, haltioita, jotka ovat suojelleet taloja, niiden asukkaita ja auttaneet heitä askareissaan. On kotitonttu, aittatonttu, tupatonttu, riihitonttu, saunatonttu, navettatonttu, puutarhatonttu, niitä näemme puutarhoissa tänä päivänä ihan "livenä" ja tuttu metsätonttu sekä lukemattomia muita tonttuja.

Tontut ovat lasten ja kotieläinten suurimmat ystävät. Kerrotaan, jos emme hoida asioitamme ja kotiamme kunnolla ja ahkerasti, niin tontut pitävät hurjaa mekkalaa, että huomaisimme vikamme ja parantaisimme ne. Ne ovat haltioita, jotka pitävät meistä huolta. Tontuilla on asumisaikeus taloissa, Joulun tullessa heitä muistaan joulupuurolla ja tietenkin saunaan he pääsevät viimeisille löylyille, unohtamatta vihtaa.

Näin on tänäänkin; tontut kulkevat ja kurkistelevat ja katselevat, olemmeko ystävällisiä, ahkeria, kilttejä ja hoidammeko tonttimme hyvin.

Uskomme haltioihin ja tonttuihin, miksi emme uskoisi. Totta se on, pienet jäljet pihalla paljastivat tontun kulkeneen siinä.

Joululaulu "Tonttujen Jouluyö" kertoo meille jokaisena jouluna, tontuista jouluyönä.

" sitten leikitellään kuusen alla, kunnes päivä koittaa taivahalla "



Omanlainen onni
30.10.2010

Riikka Juvonen kirjoittaa kirjassaan "Onnen Päiväkirja": Olen tehnyt tärkeän päätöksen, että olen joka päivä vähän aikaa onnellinen ja jos en löydä erityistä aihetta, keksin sen. Hän sallii kuvittelun itselleen, istuu nojatuoliin ja haaveilee, näkee hetken ihania unia. Miksi en tekisi niin, se nimittäin tekee hyvää sielulle, hän jatkaa.

Jokainen meistä voi allekirjoittaa tuon ajatuksen. Jokainen meistä voi löytää omanlaisensa tavan olla päivittäin onnellinen vähän aikaa.

Viime päivät ovat olleet aivan upeita syksyn päiviä ja nauttimalla niistä olemme saaneet onnea. Olemme hengittäneet raitista syksyn ilmaa keuhkot täyteen. Sateetkin on olleet kohtuullisia. Minä nautin ulkona olosta myös myrskyssä ja sateessa. Säällä kuin säällä voi nauttia siitä kunhan pukeutuu sen mukaan.

Sisällä kynttilät palamaan ja luomaan lämmintä tunnelmaa haaveilijalle, joka istahtaa nojatuoliin ja näkee hetken ihania unia. Kynttilöiden hehkua ja valoa voi katsella loputtomiin sekä nauttia niiden lämmöstä. Perheen kanssa viettää leppoisan ja maukkaalta maistuvan hetken, kukin oman mielikuvituksensa mukaan.

Ystäviä ei saa unohtaa, heitä voi kutsua vaikkapa "kynttilä illalliselle" tai viettämäään teehetkeä.

Runoilta voisi olla tähän aikaan mukava, vaikkapa isommalla joukolla. Mahdollisuuksia on niin paljon kuin meitä ihmisiä, kaikki tuo on vain itsestä kiinni.

Tehdään tärkeä päätös, ollaan päivittäin onnellisia, ainakin hetken. Se tekee sielulle hyvää.

 Se on sinusta ja minusta itsestä kiinni !!!!




Blogi
Nyt ja ennen
10.10.2010

Lokakuun kauneus houkutti matkalle Seinäjoelle, entiselle kotiseudulle, tapaamaan ystäviä. Päivistä muodostui ikimuistoisia. Huokailimme, miksi ei aiemmin ja miksi ei useammin. Hienoa oli todeta, mikään ei ole muuttunut ja tietenkään, emme ainakaan me. Kenties vuosia on tullut lisää, mutta se on todistetusti maailman meno.

Martan kanssa muistelimme aikoja,jolloin teimme töitä valtuustossa kotikuntamme parhaaksi. Yksi asia nousi keskustelussa esiin; Vapaudentien jatko poikki Törnävän kirkkotien. Olimme aikoinamme todella iloisia kun kokoomuksen naiset pystyivät vaikuttamaan positiivisesti asiaan. Kirkkotien katkaisu ei silloin toteutunut. Esitimme keskusteluissa tilalle Huhtalantien jatkeen rakentamista, Jalasjärven tielle, ja se onnistui. Tie tehtiin ja sitä myöten kuljetaan jatkuvasti. Hyvä niin.

Luin eilen lehdestä, että jotain on ilmeisesti tekeillä Kirkkotien suhteen, koska Törnävän kokoomusyhdistyksen nimissä oli kirjoitus, jossa oli asia esillä.Törnävän kirkkoon johtava tie on aivan ainutlaatuinen kokonaisuus. Älkää tehkö virhettä, jota ei saa koskaan korjattua.

Kirkkotie, jonka päässä näkyy upea Törnävän kirkko on todella kaunis, jokaisena vuodenaikana.





Blogi
Syksy on saapunut
11.9.2010

Kesän helteet ja tuoksut ovat takana päin. Syksy on saapunut kauneudessaan ja raikkaudessaan luoksemme. Luonto valmistautuu pikkuhiljaa talven lepoon. Sadetta ja tuulta, sitten taas aurinkoa ja lämmintä. Metsän antimet ovat nyt parhaimmillaan, sieltä löytyy sieniä ja marjoja ja raikasta ilmaa hengittää. Järven vesi on hieman jäähtynyt, mutta kuitenkin uimakelpoista.

Syksyn tuoksu ja tunnelma sopii minulle. Yleensä syyskuu on kaikille varsin, sanoisinko "työntäyteistä" aikaa. Jotkut ryntäävät kuntosaleille, toiset taas koko talven kestäviin harrastuspiireihin. Joillekin iskee sisustusinto jne... Lapset lähtevät koulutielle. Kaikilla riittää puuhaa ja askaretta.

Minun puuhani on . kirjaston tutkiminen ja kirjojen rahtaaminen kotiin. Villasukat jalkaan ja käperrys sohvalle kirjan kanssa. Kynttilän valoa ja tunnelmointia. Tietenkin höyryävä teekuppi vierellä. Unohtamatta kirpeitä ihania syysaamuja, pientä kävely lenkkiä Toivolansaaressa ja aamu-uintia. (Kokeilussa vesijuoksuvyö!!!)

Horoskooppini kyllä kehoitti minua irtiottoihin, kunnon tempauksiin kesän loppumisen ja syksyn tulon kunniaksi. Saapa nähdä ?!  Mikäli leijona on erehtynyt ottamaan lahjoja vastaan, niin hän saa varautua siihen, että vastapalveluksia odotetaan palkkioksi hyvällä tai pahalla, varoittaa horoskooppi. HUH, HUH!! Ja edelleen, minut voi bongata yleensäkin sosiaalisista tilaisuuksista.

Tälläinen syksy tulossa.

"Onni ei katoa, se murenee ja leviää siruina kivikkoisen polun varteen, sinne, mistä sen löytää, kun on polvillaan."

Onnen Päiväkirja -Riikka Juvonen-



Blogi
Kesäilta - kesäaamu - kesäpäivä!!! Samettinen kesäyö!!!
28.6.2010

 



Kirjoita kuvan alt-teksti tähän

Taitaapa tästä kirjoituksesta tulla edellisen toisto, mutta eipä väliä..............

 Kesäilta - kesäaamu - kesäpäivä!!!   Samettinen kesäyö!!!

 Illan leppeä tuuli ja auringon valo järven pinnalla. Istun rannalla ja lepuutan jalkojani vedessä ja annan ajatusteni kulkea omia polkujaan. Katselen järven aaltojen liplatusta ja nautin olostan.

Aamu-uinti, voiko ihanimmin päivän enää alkaa ? Ei voi, siinä vastaukseni kaikille tätä lukeville. Pulahdan järven syleilyyn ja nautin joka hetkestä siellä vedessä. Laiturille noutessa olo on ihana. Unenpöpperöinen kroppani herää ja aivotkin tuntuvat heräävän, joten uusi päivä voi alkaa. Tunnen itseni tarmokkaaksi ja päivän työt tulevat tehtyä iloisin mielin.

Tavataan aamu-uinnilla Toivolansaaressa!!!!  Iltahetkenä Kyrösjärven rannalla, kiven päällä istuen.

Mietin kuitenkin jo tulevia sieniretkiä metsään. Muutamia tatteja on näkynyt jo tuolla kulkeissani.

Elämme jälleen upeaa vuodenaikaa. Nautitaan siitä ja elämästä.

Riikka Juvonen kirjoittaa Onnen päiväkirjassaan:

Tänään otan ilolla vastaan kaiken hyvän, minkä elämä tarjoaa. Pienimmänkin murusen. Ja nuolen vielä lautasenkin, kuin lapsena.



Blogi
Anna auringon helliä suusi messingille.
21.5.2010
Kyrösjärven rannalla
 
 

Aurinko hellii meitä!! Ihania päiviä! Viime päivät ovat kuluneet aurinkoisissa tunnelmissa. Tuntuu upealta pitkästä aikaa nauttia siitä. Helteet ja aurinko vievät turhat asiat ja murheet mielestä.

Kesästä on tulossa toivottavasti lämmin ja aurinkoinen. Silloin jokainen voisi ainakin jonkin verran nauttia kesäisistä päivistä ja ottaa rauhallisesti.

Nyt on aika tonkia maata ja leikata ruohoa, joka viikossa hurahti ylöspäin uskomattomasti tai haeskella nokkosia muhennokseen, voikukan lehtiä salaattiin samoin nuoria koivunlehtiä. Käydä kiertämässä metsäiset polut ja voimaantua siellä. Mielikuvitus liikkeelle ja anna auringon helliä suusi messingille.

Kyrösjärven laineilla nuoret ovat kiertäneet innolla ympyrää ja nauttineet ajelusta moottoriveneellä aivankuin vasikat kesälaitumelle kirmatessaan.

Kesä tuo tullessaan iloa ja aurinkoa.

 

Lämmin suloinen toukokuun päivä! Kaikki ympärillä on auvoisaa. Ihmiset hymyilevät toisilleen, linnut rakentavat pesiä, puiden lehdet ovat heleitä kuin pyhävaatteissaan.

 -ONNEN PÄIVÄKIRJA- Riikka




Blogi
Upea talvi ja ihana kevätpäivä
25.4.2010
 

Kirjoita kuvan alt-teksti tähän

Talvi oli aivan mahtava. Lumen hohtava valkoisuus ja pakkaspäivien kuulakkuus ja öisin kirkas tähtitaivas tekivät sielulle hyvää.

Tammikuu meni kaamoksen merkeissä Kilpisjärvellä ja nautimme kaamoksen sinestä. Lunta oli aivan omiksi tarpeiksi joka puolella maatamme.

Talvi oli oikea vanhan ajan talvi!!! Upea talvi.

Minua on jopa naurattanut puheet; lumikasat eivät sula kesälläkään jne....

Eipä ulkona kovin paljon lunta enää näy, krookukset ymt kevään kukat kukkivat. Löysinpä jo pari valkovuokkoa metsästä kävellessäni tänä aamuna.

Tämän sunnuntaipäivän aurinko on houkutellut koko naapuruston ja kylän väen pihatöihin. Haravat suihkivat ja kottikärryjä juoksutetaan. Tuntuu että kaikki ihmiset ovat pikkuhiljaa heräilleet talven horroksesta.

Lämmin aurinko sulattaa sen viimeisenkin lumikasan pohjoisen puolelta ja tietenkin myös horroksessa olevat sielut.

 

Aitoa ystävyyttä on rakennettava yhdessä, se on monella tapaa kuin yhteinen matka. -Greive-




     
Blogi
Kiireet tuhkana tuuleen.
19.4.2010

 


Kirjoita kuvan alt-teksti tähän

 

Luin, että vastaavia maan päällä olevia hiilidioksidipäästöjä 2-5 kertaa enemmän lentoliikenne lämmittää ilmastoa. Sähköjunaan verrattuna lentokoneen keskimääräiset päästöt ovat 7-14 kertaiset matkustajakilometriä kohden. Että sillälailla!!!

 Luonto on arvaamaton. Nyt se on laittanut meidät ihmetyksen valtaan, sanoisin kontalleen. Luonto on näyttänyt voimansa ja jollain lailla sen pitäisi tasapainottaa elämänarvojamme. Viime aikaiset luonnonmullistuset osoittavat, että kaikki ei ole omassa vallassamme. Nykytekniikka ei voi mitään luonnon voimille ei myrskyille, ei maan järistyksille, ei niistä syntyville ilmiöille.Tuhka leijuu ylhäällä ilmassa ja siitä on syntynyt kaaos. Me olemme voimattomia luonnonvoimien edessä.  Minä jopa nautin siitä hiukan mielessäni.

Liikuminen Euroopassa paikasta toiseen on siirtynyt maan pinnalle - ainakin muutamaksi päiväksi. Tämä kertakaikkinen mullistus toi mieleeni muistoja vuosien takaa. Pitkin Eurooppaa on kautta aikojen kulkenut säännöllistä linja-autoliikennettä ja myös junat kulkevat aikataulun mukaan.

Olimme eräänä kesänä lähdössä Istanbulista kotiin Suomeen. Aikaa oli runsaasti ja niinpä päätimme lähteä linja-autolla. Ensimmäinen etappi oli Munchen Saksassa, johon bussi lähti päivittäin. Illalla bussiin monien muiden matkaajien kanssa ja seuraavana päivänä olimme Munchenin rautatie asemalla. Tarkoitus oli viettää siellä muutama päivä, mutta kuinkas kävikään!?

Jyrki huomasi siellä linja-auton, joka oli lähdössä Tukholmaan. Hän riensi kysymään Olisiko vielä vapaita paikkoja ja löytyihän niitä. Matkaan siitä vaan. Matka taittui juohevasti Hamburgin kautta aina Lyypekkiin saakka, jossa bussi lautalle, asiakkaat hytteihin ja yölaivalla kohti Ruotsin maata. Aamulla linjuriin ja Tukholma siinsi mielessä. Matka kaikkiaan oli mieleinen- ainakin meille. Taukoja oli sopivin välein ja pysähdyspaikoissa pystyi hoitamaan kaikenlaiset tarpeet.

Ruotsissa sitten vietimme unohtumattoman kesäisen viikon.

Tauko lentoliikenteessä toi tauon myös ihmisten kiireelle. Toivottavasti jokainen nauttisi täysin siemauksin maanpäällä matkustamisesta, unohtaisi kiireensä. Kiireet meni tuhkana tuuleen.

Linja-auto, juna ja eipä polkupyöräkään ole huono vaihtoehto.

 

"ELÄMÄ ON SUURI SEIKKAILU" - Riikka Juvonen-




Blogi
Juhlitaan, kun on juhlan aika.
12.4.2010

 



Sininen lähde

Pitää juhlia, kun on juhlan aika! Arkea ja arjen askareita on ympärillämme ihan riittämiin. Jostain on päähäni jääneet sanat, juhlitaan, kun on juhlan aika.

Ilokseni olen saanut olla kahden ystäväni synttärijuhlissa parin kuukauden kuluessa. He ovat täyttäneet pyöreitä vuosia.

Onnekseen on olemassa ihanat miniät, jotka sanoivat toiselle ystävistäni: juhli nyt kerrankin, tämä on ainoa kerta, kun täytät nämä vuodet. Kutsu vieraita nyt on se aika. Itse sankari olisi tarjonnut kotona kahvia ja laittanut itsensä likoon, ahertamalla ja tuumimalla, miten selvitä yksin kaikesta. Päivänsankari sai nauttia vieraiden seurasta ja valmiista juhlasta. Hän ei malttanut olla päivän päätteeksi kutsumatta kaikkia vieraitaan kotiinsa nauttimaan juustoja ja muuta pientä purtavaa. Me kaikki noudatimme ilomielin kutsua. Siellä iloinen yhdessä olo jatkui. Sankari sai juhlansa ja upeat miniät kantoivat kortensa kekoon juhlan onnistumisessa. Kiitos, että sain olla mukana.

Toisen ystäväni hauskat juhlat videoitiin. Niitä katsellessa voi nauttia uudelleen juhlan tunnelmasta. Ihmetyksen aiheena kuitenkin oli yksi asia; Miten ihmeessä juhlissa oli niin paljon vanhoja ihmisiä!!??? Kiitos kaima, että sain olla yksi niistä.

Vuodet olivat vierineet ja syntymäpäivät menneet niiden myötä yksi kerrallaan unholaan. Unholaan menneiden synttärien ja muiden juhlien valmistelut ovat aina olleet perheen äitien vastuulla. Heillä oli juhlan aika ja mikä sen ihananpaa kuin nauttia siitä sukulaisten ja ystävien seurassa. Kerrankin perheen äiti on juhlan keskipiste.

Yhteen kuuluvaisuuden tunne on osa olemassaolon riemua.   

- Riikka Juvonen-



Blogi
Kevään sekavuutta.
7.4.2010

 

Tämän päivän aikana jälleen totesin, en oikeastaan pidä keväästä. Talvi katoaa, kaunis valkoinen maisema muuttuu.....

Kevät saa minut ilmeisesti hieman sekavaksi, kun pitäisi ja pitäisi tehdä jotain niin huushollin kuin itsensä viihtyvyydeksi.

Keväinen maisema on ankea ja paljas, kaikki näyttää niin ränstyneeltä. Huusholli kaipaa kunnon suursiivousta..... kaikki nuo nurkat ja ikkunat ja piha. Itsekin näyttää siinä kirkkaassa keväisessä valossa seisoessaan, niiiin mahdottoman nukkavierulta.

Kaikesta tuosta huolimatta kevät tuoksuu, sanoisinko elämältä, uudelta kasvulta.

Mustarastas on laulanut aamuisin kevää ylistystä ja uskonhan minä siihen, - ainakin melkein.

Silmät suljettuna seison ja kuulostan mustarastaan laulua ja annan kevätauringon lämmittää sieluani.

Totean, että nyt on perustettava keväinen parinpäivän "työleiri", jolloin asiat järjestyvät kuntoon, niin sisällä kuin ulkona, Tietysti myös tämä nukkavierun minäkin eteen on tehtävä jotain!!

Kaiken tuon aherruksen jälken odotetaan vihreyttä peittämään ankeaa maisemaa ja eipä aikaakaan kun sinivuokot ja valkovuokot kukkivat, sitten tuomet ja omenapuut ja vihdoin pääskyset kertovat kesän tulleen.

Puutarhan nurkassa on vielä kinos, kumarainen, harmaa, hauras niinkuin vanha maahinen. Hetki hetkeltä se hupenee. Niinkuin taakka, sydäntäni painanut.

 -Riikka Juvonen-



Blogi
Lapissa luonto on puhdas ja kaunis
12.1.2010

Aurinko ei nouse eikä laske tänään. Näin on kertonut säähavainto sivusto aina tähän aamuun saakka. Lämpötila on vaihdellut -30 ja kolmen plus asteen välillä, näkyvyyttä on 2 km joskus yleensä 20 km. Näkymät ovat mitä upeimmat; Saana jylhänä tuossa edessäni ja hieman katsetta kääntämällä näkyy Kilpisjärven takana Norjan tunturit, Malla pehmeänä näiden välissä.

Maisema on kaunis ja värikäs, huolimatta auringon pysymisestä horisontin takana. Tällä hetkellä taivas näyttäytyy kaikissa mahdollisissa pastelliväreissä. Värit vaihtuvat välillä neon väreihin. Nautin suunnattomastai tästä upeasta luonnosta ja sen esittämästä näytelmästä.

Tänään juhlimme auringon nousua horisontista puolenpäivän maissa. Se jaksaa olla ylhäällä aina 55 minuuttia.

Lapissa luonto on puhdas ja kaunis.



Blogi
Lämmintä ja iloista joulumieltä!
23.12.2009

 

Joulu

 

 

 Taivahalla syttyi juuritähti kirkas, tähti suuri,
 josta viisaat itämaan  riemastuivat aikoinaan.   
                                                                                   
 Kaikkialla kellot pauhaa, toivotellen joulurauhaa.
Hangen alle maat ja veet juhlayöks on nukkuneet.

Kuusi seisoo permannolla, kaikkien on hauska olla.
Joululaulut kirkkaat soi, lasten piiri karkeloi.

Seimen lasta muistakaamme, koska taasen laulaa saamme:
Joulu, joulu tullut on lasten juhla verraton.

-Yrjö Jylhä-

 

 Enkelten laulu heläjää,

muistot herää lapsuuden.

Aina kauniina mieleen joulu jää,

aika rauhan ja rakkauden.

Metsät, laaksot lumiset, kilisevät kulkuset

ja tähtitaivas kirkas tuo

Joulu on satu lapsuuden, joulu on ilon aikaa.

Joulu on riemua sydämen, joulu on lumoa, taikaa.

 

                                      Riemullista joulujuhlaa

                                toivottavat Vuokko-Liisa ja Jyrki






Blogi
Uppo-Nallen ja minun jouluni läheisyys
14.12.2009

 

Joulutalo Rahkolaa lähestyessäni on mieleni avoin ja auvoinen

kuten Uppo-Nallella  Elina Karjalaisen runossa.

Joulutalon portti aukeaa joulumaahan.

Tupaan  tullessa joulun odotus täyttää mielen.

Joulutalossa tuoksuu ja tuntuu joulu, sen läheisyys.

 

Uppo-Nallen jouluruno

Kuusen alla on kummaa puhinaa,

karvaisen kuonon jouluista tuhinaa,

heilahtaa kuusen katveessa tassu, kurahtaa vihreän varjossa massu,

joulukarhu on asialla oksien peitossa kuusen alla.

Karhulla mielessään jouluiset ilot, purkki ja lahjat ja omenakilot.

Siksipä heilahtaa karvainen tassu, siksipä kurisee massu,

että on tarpeen hetkinen vartoa, odottaa paastota, punoa vartoa.

Jälkeen koulun on odotus joulun kaikkein kauneinta maailmassa.

Karhun mielessä joulu väikkyy

kynttilän valo silmissä läikkyy mieli on auvoinen,

mieli on avoin viettääkseen joulua jouluisin tavoin.

 

- Elina Karjalainen -



Blogi


Tee oma joulukirjasi
25.11.2009

 




Oma, itse tehty joulukirja!! Olen ajatellut ja miettinyt kaikkea sitä, mikä kuuluu jouluun ja joulun odotukseen. Koska joulun odotus alkaa? Mitä ovat joulun perinteet, joita jokainen jotenkin omassa joulussaan vaalii? Oma, itse tehty joulukirja, ei ollenkaan hassumpi ajatus!!!

Joulukoristeet niin kuuseen, ikkunoihin ja pöydille. Joulukukat esim hyasintit ja amaryllis, unohtamatta punaisia tulppaaneita, kynttilöiden lämmintä valoa. Joku meistä tekee käsitöitä, toinen askartelee kortteja sekä pieniä että isompia lahjoja. Ruokalahjoja! Leivonta ja ruuanlaitto on niitä vanhimpia jouluperinteitä. Jouluvalojen, kaamosajan valojen sytyttäminen niin pihalle kuin ikknoihin. Joulusiivous on tärkeä ja se pitää aloittaa jo syksyn ollessa parhaimmillaan. Laatikko kerrallaan, kaappi kerrallaan ja sitten lopuksi aaton tullen koti on jouluasussaan ja kuusen tuoksuinen. Tuossa luettelo jouluun liittyvistä toimista. Joululaulut ja hiljentyminen. Pienet asiat, jotka voivat olla suuria päivää ennen joulua, mikäli ne on unohtanut. Luo perheellesi jouluperinteet omanlaisesi.

Joulukirjan avulla sinulla on joulu valmiina hyvissä ajoin ilmaan kiirettä ja touhua. Kirjan avulla pysyt kaikissa tärkeissä asioissa ajan tasalla. Joulun valmistelu sujuu askel askeleelta ilman kiirettä ja hermoja raastavaa touhotusta. Joulukirjan sivuilta löydän kaikki ne asiat ja vielä paljon muuta, joka liittyy jouluvalmisteluihin ja joulun odotukseen. Kirjassa on kokemuksiasi edellisistä jouluista, tunnelmia valmisteluista ja joulun odotuksesta, rakkaimmista joulurunoista, kauneimmista joululauluista, parhaista resepteistä jne... Ideoita tuleville jouluille. Se voi olla kirja, joka auttaa pitämään asiat järjestyksessä. Tärkeintä on, että valmistelu on hauskaa ja mieltä lämmittävää. Mielestäni odotuksen ja joulunajan voi aloittaa mahdollisimman aikaisin ja nauttia siitä kaikin siemauksin.

Tee joulukirja omalle perheellesi, teidän jouluunne sopiva, niistä asioista, joita koet tärkeäksi ja omaan jouluusi kuuluvaksi. Vuosi vuodelta kirja täyttyy ja siellä on tallessa sinun joulusi. Emme suinkaan unohda kirjata unelmia joulukirjaan!!!

Lue Mysi Lahtisen joulukirjat, niissä tuoksuu ja maistuu oikea joulu.

Lokakuun lopulla meillä keittiössa paistuu ensimmäiset joulutortut. Siitä alkaa joulun odotus, tunnelmallinen, upea aika.




     
Blogi
Joulutalo Rahkola tuo lämpöa ja valoa Ikaalisten joulun odotukseen.
22.11.2009

Ulkona on harmaata usvaista ja kosteata, lämpötila on melkein kymmenen astetta. Tämä on sitä kaamos aikaa. Keskustelin tänään puhelimessa henkilön kanssa, joka elää ja asuu Kilpisjärvellä. Kerroin hänelle kuulumiset ja säät niinkuin pruukataan. Noin niinkuin yleisesti ottaen tunnelmat voivat nyt olla hieman ankeat tai väsyneet, huokaisin.

Hän vastavuoroisesti kuulumiset; Sää on hieman pilvinen, mutta on todella valoisaa. Lunta kymmenisen senttiä. Pakkanen pari astetta nollan alapuolella. Hän kertoi nauttivansa upeasta säästä ja kaamosajasta Saana-tunturin juurella. Kaamos on siellä etelässä, ei täällä lapin ylämailla, hän  totesi.

Piristystä löytyy kotikunnassamme !! Runsaan viikon kuluttua avautuu Joulutalo Rahkola, joka kutsuu luokseen niin kädentaitajia kuin kaikkia luovia aloja harrastavia, tapahtumien, myyjäisten, erilaisten näytösten merkeissä. Neulekahvila avaa myös ovensa, tuttu jo maailman suurissa kaupungeissa esim.Lontoo, New York jne... Joulupuuroa ja tonttuja ja soittava joulupukki, kun kerran Ikaalisissa ollaan. Lapsille ja lapsenmielisille erilaisia pieniä tapahtumia joulusatuja, joulurunoja, piparkakkujen ja joulukorttien tekoa. Lahjat äidille ja isälle voi myös valmistaa siellä joulutonttujen opastuksella. Kuullaan kertomuksia Wanhan Kauppalan joulunvietosta jne...  Joulutalo Rahkolasta löytyy jokaiselle jotain ja yllätyksiäkin!!!

Rahkola, kaunis vanha rakennus ympäristöineen saa jouluisen asun ylleen. Poiketaan siellä, otetaan kudin mukaan tavataan tuttuja ja nautitaan kaikin siemauksin upeasta jouluisesta kulttuurimiljööstä. Hankitaan joululahjoja pöydistä, joissa on taitajien tekemiä upeita tuotteita.

Rahkolan pukeminen kokonaisuudessa joulutaloksi vaatii omistautumista asialle. Onneksi asialla on usea eri taho, Ikata ja Ikatan opiskelijat, paikalliset osaajat sekä innostunut työryhmä. Olen varma,että kaikki yhdessä onnistuvat, sillä he ovat asialleen omistautuneita ja ennenkaikkea hereillä henkisesti. Tämä on pienoinen askel Kulttuuricampuksen eteenpäin viemisessä. Luotetaan tämän onnistumiseen ja sitä kautta pikkuhiljaa onnistuu lisää hyviä asioita.

Tavoitellaan mahdotonta pelkästä pyrkimisen riemusta, luin joskus tuollaisen ajatuksen ja mielestäni ajatus on riemullinen.

Joulutalo Rahkola tuo lämpöa ja valoa Ikaalisten joulun odotukseen.

Teepä itsellesi oma joulukirja ja muista; valoisa mieli ei maksa mitään!!!

Kirjoituksen pari ekaa lausetta voisi ottaa pois, koska jo Joulutalon ajatteliminen loi mieleen lämpöä ja valoa, aivan samoin kuin tuossa pöydällä palava kynttilä.

ps. Kirjoitus julkaistu Pohjois-Satakunta lehdessä 24.11.2009




Blogi
Kirje, kortti, puhelinsoitto, tekstiviesti, sähköposti
3.11.2009

Päivät ilman tietokonetta. Ihmettelin, voiko olla. Näin vain oli. Kymmeniä kertoja sain puhelimessa sanoa, ei konetta, ei tietoja, mahdollisesti loppuviikolla. Muuten aika sujui juohevasti, siivous onnistui ja yleensä tekemättömät työt. Mielessä kaihersi kuitenkin; en saa sitä tai tuota asiaa hoidettua, siihen tarvitsee konetta ja siihenkin asiaan jne....jne..........

Mitä tämä minusta kertoo. tai mitä se kertoo tästäpäivästä. Puhelinsoitot, postin tuomat kirjeet ja kortit ovat osittain historiaa. Tekstiviestit ja e-mailit korvaavat ne näinä aikoina. Ilahdun aina suunnattomasti, kun posti tuo kortin. Ystävän lähettämä tekstiviesti myös lämmittää. Eräänä päivänä sain kolme tekstivietiä. Yksi Italiasta, Toinilta joka oli nautti matkastaan kulttuurin kehtoon. Ystävät viestittivät Turkin matkaltaan, Istanbulin suuren basaarin tunnelmista. Serkkuni lähetti muuten vaan terveiset Ruotsista. Tämä kaikki viiden minuutin kuluessa. Tuntui hyvältä, ystävien viestit maailmalta. Samanaikainen muistaminen tuntui myös mukavalta.

Mietin silloin, jos olisi kirjoittaneet kortin ja lähettäneet sen, aikaa olisi kulunut. Asioissa on puolensa ja puolensa. Toisaalta nykytekniikka on hyvää, mutta jäämme myös paljosta paitsi. Postin tuomat kortit ja kirjeet ovat ihania. Kirjeet kertovat ja samoin kortit paljon enemmän kirjoittajastaan ja sen hetken tunnelmasta.

Päivät, joita oli kahdenviikon verran, ilman tietokonetta tulivat onnellisesti eletyksi ja asiatkin hoidettua.

Oikeastaan tämä laite on kuitenkin aika kiva vekotus!

"Me olemme kaikki pohjoisen selviytyjiä, niitä, joita mikään ei voi lannistaa."

- Riikka Juvonen-



Blogi
Runo pyhäinpäivänä
2.11.2009

Luin pyhäinpäivänä kauniin Anna-Mari Kaskisen runon ja haluan jakaa sen kanssanne.Runo on kaunis ja koskettava.

Sytytän sinulle kynttilän
keskelle hämäryyttä,
sytytän kynttilän loistamaan
iloa,ystävyyttä.

Sytytän sinulle kynttilän,
hauras on lempeä valo,
kuitenkin loisteessa liekin sen
väreilee koko talo.

Sytytän sinulle kynttilän,
näetkö viestini hennon?
Kuuletko lauluni saapuvan,
siivillä tähdenlennon?

-Anna-Mari Kaskinen-





Blogi
Vinkki lauantaipäivän viettoon
24.10.2009

 

Horoskooppi antoi vinkkejä tämän lauantai päivän viettämiseen. Tämä syyskuinen päivä on erittäin sopiva vaikkapa talousasioiden tai ikävien velvollisuuksien hoitamiseen. Nuo kaikki edellämainutut jutut pitäisi hoitaa tänään pois.

Toisaalta ajattelin, että antaa mielikuvituksen kukkia ja ajatusten lentää. Tervetuloa luovuus.Tunnen kaiken sujuvan tanssin lailla.

Laitan kulhoon

250 g voita ja  2.5 dl sokeria. Vispaan tai vatkaan armottomasti, että vaahtoa syntyy.3 kananmunaa lisätään myös taidolla vatkaten/vispaten joukkoon.

sitten sekoitellaan:1.5 dl vehnäjauhoja ja 1,5 dl perunajauhoja,1 tl leivinjauhetta ja 1tl vaniljaa kipossa, josta se kumaistaan voi-, kananmuna-, sokerimössön joukkoon.

Vuoka on myös voideltava ettei homma lähde ns. lapasesta.

Uuni 175 asteiseksi ja työnnä mössöllä täytetty vuoka sinne. Odottele tunnin verran ja sitten nauttimaan saavutuksesta.

Toivotaan onnistumista eikä sortumista omaan sekoiluun liian innostumisen johdosta.

Murokakku valmiina nautittavaksi.

 Luin myös päivän voimalauseen ja välitän sen tässä;

Pidän yllä minulle tärkeiden ihanteiden ja unelmien inspiroivaa voimaa, kunnes se riittää fyysiseen toteutukseen.





Blogi
Pienet ilot.
18.10.2009

 

 

Eräänä iltana menin ystävien luokse iltateelle ja koin upean hetken lähestyessäni heidän kotiaan. Pysähdyin ihailemaan syysillassa eteisen tuikkivia kynttilöita ja olohuoneesta säteilevää lämmintä, elävien kynttilöiden kaunista välkettä. Tuo näkymä oli lämmin ja sielua sykähdyttävä. Tämä koti toivotti vieraan tervetulleeksi. Kiitos ystävilleni siitä ja miellyttävästä iltatee hetkestä,joka ei oikeastaan ollut hetki vaan "pitkä" hetki. Tuo ilta on pyörinyt mielessäni ja siitä sain aiheen kirjoittaa näistä elämän pienistä iloista ja niihin kiinni tarttumisesta. Myös se on tärkeää, miten voisimme ilahduttaa kanssakulkijoita.

Mietin tässä, mahtaako elämme olla aivan tavallinen tie, jossa on mutkia, mäkiä, pitkiä suoria. Välillä on tasaisasta tienpintaa ja sitten taas "nimismiehen kiharaa", joka tärisyttää kaikin voimin. Taisi tulla tuo tie mieleen siitä, kun työni vuoksi olen ajanut tietä jos toistakin. Elämämme tie tarjoaa meille monenlaista iloa, surua, tuskaa, onnea, ahdistusta, vihaa jne... Kuitenkin kaiken aikaa vierellämme on elämän pieniä iloja, mikäli vaan sieppaamme niistä kiinni. Mitä mahtaisi pienet ilot olla ihan oikeasti.? Luulisin niiden olevan aivan tavallisia asioita; hyvän kirjan lukeminen, runo, musiikki, hymy, luonto, joka todella tarjoaa paljon iloja. Tähtitaivas, kuutamo, aurinko nousuineen ja laskuineen, metsä, raikas ulkoilma, kesä, syksy, talvi, kevät jne...tuo luettelo on loputon, otetaan siitä kiinni ja löydetään iloa jokaiseen päivään.

Pysähtyessämme huomaamme asioita, jotka ovat niitä pieniä iloja ja ne antavat voimaa ja sisäistä rauhaa. Poimitaan kaikki pienetkin onnenmuruset, sillä elämänilo ja -myönteisyys on tukevan pohjan luoja meille, elämäntien kulkijoille. Muistetaan myös unelmoida, ja kiinnitetään pienet ilot osaksi arkipäivää. Hymy vastaantulevalle tuo iloa molemmille. Kiitos on sana, joka tuo iloa sen antajalle ja saajalle. Meillä on tämä hetki, iloitaan siitä.

 

"Tein tärkeän päätöksen, olen joka päivä vähän aikaa onnellinen. Jos en löydä erityistä aihetta, keksin sen."       Onnen päiväkirja -Riikka Juvonen-