KOKOOMUSNAISTEN MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMA 2024–2025

KOKOOMUSNAISTEN
MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMA
2024–2025
 

Me Kokoomusnaiset tavoittelemme täydellistä tasa-arvoa yhteiskuntamme jokaisella osa-alueella.
Tähän poliittiseen tavoiteohjelmaan olemme koonneet asioita, joita näemme välttämättömäksi
edistää kaudella 2024–2025.
Olemme sitoutuneet kaikessa toimimaan sen puolesta, että mahdollisuuksien tasa-arvo ja sitä
myöten sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet toteutuvat.
Kokoomusnaiset edistää koulutuksen, sivistyksen ja työelämän tasa-arvoa. Edistämme terveyttä ja
hyvinvointia. Toimimme, jotta naisille on turva ja oikeus väkivallattomaan elämään.
Kokoomusnaiset toimii ilmastonmuutoksen estämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden
edistämiseksi. Kokoomusnaiset edistää ulko- ja turvallisuuspolitiikan tasa-arvoa: Nato-Suomi on
myös naisten!
Maailma ei ole valmis ja tärkeät asiat vaativat puolestapuhujia nyt ja myös tulevaisuudessa.
1
MAHDOLLISUUKSIEN TASA-ARVO
Me Kokoomusnaiset toimimme ja edistämme mahdollisuuksien tasa-arvoa: sukupuolten tasa-arvon,
yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta! Kokoomuksen Naisten Liitto toimii sukupuolten
tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, naisten ja tyttöjen oikeuksien ja perusvapauksien
vankkumattomana edistäjänä kansallisesti ja kansainvälisesti.
Kokoomusnaiset edistää yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.
Kokoomusnaiset toimii aktiivisesti kaikenlaisen syrjinnän ja rasismin estämiseksi. Pidämme
välttämättömänä, että jokainen Suomessa asuva kokee olevansa turvassa ja hyväksytty. Kaikilla
Suomessa tulee olla samanlaiset mahdollisuudet ja oikeudet. Haavoittuvassa asemassa olevista
tulee pitää huolta.
Kokoomusnaiset sitoutuu ja osaltaan edistää kansainvälisiä naisten oikeuksia ja
ihmisoikeussopimuksia, kuten YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa
yleissopimusta (CEDAW), jonka tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien tasa-arvoista toteutumista.
Kokoomusnaiset sitoutuu edistämään YK:n Pekingin naisten oikeuksien julistusta ja
toimintaohjelmaa ja sen raportointia vuonna 2025.
Useat maamme hallitusohjelman tasa-arvon kirjaukset perustuvat Kokoomuksen Naisten Liiton ja
muiden naisjärjestöjen pitkäaikaiseen vaikuttamistyöhön.
Suomea pidetään sukupuolten tasa-arvon mallimaana. Kuitenkin Suomen sijoitus EU:n
tasa-arvoinstituutin indeksissä 2023 on laskenut sijalle kahdeksan (perustuu vuosien 2021–22
tuloksiin, vuoden 2022 indeksissä sijoitus oli neljäs). Yhteiskuntamme tarvitsee jatkuvaa
kehittämistä, jotta myös sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat ja pysymme mukana
muiden EU-jäsenvaltioiden ja Pohjoismaiden kehityksessä.
Sitoudumme
● turvaamaan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ja tasa-arvoiset palvelut
talouspolitiikalla, joka on kestävää ja vastuullista
● laatimaan ja toteuttamaan kunnianhimoisesti hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa
tasa-arvoselonteon suunnassa
● toteuttamaan hallitusohjelman sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien kirjauksia
● hallituksen tiedonantoon sekä laatimaan kunnianhimoisesti ja toteuttamaan aktiivisesti sen
toimintaohjelmaa rasismin vastustamisessa, sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja
syrjimättömyyden lisäämisessä
● nostamaan esiin sukupuolivaikutusten arvioinnin lisäämistä lainsäädäntöhankkeissa ja
sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämistä
● lisäämään tasa-arvo-osaamista kaikkeen päätöksentekoon yhteiskunnan eri tasoilla ja eri
osa-alueilla, järjestämään tiedonannon mukaista yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokoulutusta
poliittiselle ja virkamiesjohdolle, vaikuttamaan siihen, että yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon
edistäminen sisältyy entistä vahvemmin ministeriöiden alaiseen hallinnon tulosohjaukseen
● ehkäisemään moniperusteista ja risteävää syrjintää ja edistämään maahanmuuttaneiden
naisten, vammaisten naisten ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaa
● toimimaan osaltaan yhdessä Kokoomuksen ja laajasti eri sidosryhmien ja muiden
naisjärjestöjen kanssa vahvana ja aktiivisena vastavoimana kansainväliselle ja kansalliselle
anti-gender -liikkeelle
● vetoamaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon, että se noudattaa sukupuolineutraalia
avioliittolakia ja jatkossa vihkii samaa sukupuolta olevat kirkossa
● nostamaan ikäihmisten arvostusta ja poistamaan ikäsyrjintää
● nostamaan esiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ajankohtaisia teemoja ja viemään niitä
vahvasti vaikuttaen eteenpäin
● lisäämään sukupuolten tasa-arvon tavoitteita EU:n tulevaan strategiseen ohjelmaan.
2
KOULUTUS JA TYÖELÄMÄ
Koulutuksen, sivistyksen ja työelämän tasa-arvoa! Luotamme tiedon, taidon ja sydämen
sivistykseen. Tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutusjärjestelmän ylläpitäminen vaatii pitkäjänteistä
työtä. Korkea osaamisen ja koulutuksen taso aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteen
koulutukseen saakka on yhteiskuntamme voimavara. Jokaiselle lapselle tulee varhaiskasvatuksessa
ja perusopetuksessa luoda pohja tulevaan.
Suomi on jäljessä muita Pohjoismaita varhaiskasvatukseen osallistumisessa. Suomi on yksi
EU-maiden eniten sukupuolen mukaan eriytyneitä maita koulutuksessa ja eri ammateissa. Vaikka
hoivavastuun tasainen jakautuminen on ollut tavoitteena jo pitkään, naiset käyttävät silti edelleen
valtaosan perhevapaista ja vastaavat ikääntyvien omaishoidosta. Nykyinen lainsäädäntö ei ole
osoittautunut riittävän tehokkaaksi suojaksi raskaana oleville tai perhevapaalta palaaville.
Naisen palkkaeuro on jäänyt 84 senttiin. Suomalaisista yrittäjistä kolmannes on naisia ja suurin osa
yksinyrittäjiä. Yrittäjänaisista 40 prosenttia ansaitsee alle 2000 euroa kuukaudessa.
Maahanmuuttaneet naiset kohtaavat työelämässä ja työn saamisessa rakenteellista syrjintää ja
rasismia. Iältään 25−54 -vuotiaista maahanmuuttaneista naisista 43 prosenttia on suorittanut
korkea-asteen tutkinnon, mutta vain noin puolet on mukana työelämässä. Matala työllisyysaste ei
selity esimerkiksi kielitaidon puutteilla.
Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Yksinasuvia on asuntokunnissa lähes
puolet ja suurimmissa kaupungeissa jo yli puolet. Siitäkin huolimatta yksinasuvien taloudellinen ja
lainsäädännöllinen asema ei ole yhteiskunnassamme yhdenvertainen suhteessa perinteisiin
perheisiin tai parisuhteessa eläviin.
Kunnat ovat suuressa murroksessa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet
hyvinvointialueiden vastuulle ja TE-palvelut siirtyvät kunnille vuonna 2025. Kuntien erityispiirteet
korostuvat.
Pidämme keskeisenä
● lisätä varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää, erityisesti maahanmuuttaneiden
lasten osallistumista
● vahvistaa perusopetukseen riittäviä perustietoja ja -taitoja ottaen erityisesti huomioon
äidinkielen, matematiikan ja yleissivistävien aineiden ja taitojen oppiminen
● vähentää eri koulutus- ja ammattialojen sukupuolen mukaista eriytymistä
● estää kouluissa ja oppilaitoksissa sukupuoleen perustuvaa ja seksuaalista häirintää,
kiusaamista ja väkivaltaa sekä tehostaa niiden vastaista työtä
● ottaa käyttöön olemassa olevia toimintamalleja ja kehittää uusia moniammatillisia eri
hallinnonaloja yhdistäviä toimintamalleja koulukiusaamisen ja -väkivallan estämiseksi,
turvataan tiedonkulku eri toimijoiden välillä ja vahvistetaan opettajakoulutuksessa
ilmoitusvelvollisuuden esiintuomista
● lisätä varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa tunnetaitojen kasvatusta
● luoda keinoja parantaa poikien oppimista ja koulumenestystä
● lisätä ammattioppilaitosten liikunnan ja yleissivistävien aineiden oppimäärää
● saada liikunnanopettajia peruskouluun ensimmäisestä luokasta lähtien ja sitä kautta
vahvistaa lasten motorisia perustaitoja ja liikunnalliseen elämäntapaan oppimista
● kehittää uskonnonopetusta uskonnon lukutaidon ja kaikille yhteisen katsomusaineen
suuntaan
● lisätä vanhemmuuden tukea kohdennetuilla varhaisen puuttumisen, tuen ja hoidon
palveluilla
● toteuttaa uusi perhevapaajärjestelmä kunnianhimoisesti siten, että miesten käyttämä
perhevapaiden määrä merkittävästi lisääntyy - arvioidaan järjestelmää, miten se tukee
vanhempien jaksamista ja tarjoaa molemmille vanhemmille tasavertaisen mahdollisuuden
osallistua työelämään ja muodostaa vahva suhde lapsen kanssa
● kehittää perhevapaajärjestelmää siten, että vanhempien kiintiöitä kasvatetaan ja
vähennetään mahdollisuutta päivärahapäivien luovuttamiseen - kiintiöinnissä otetaan
huomioon monimuotoiset perheet ja turvataan mahdollisuus jakaa perhevastuuta
vanhempainpäiviä jakamalla
● lisätä perhevapaiden, hoivavastuun ja vanhemmuuden kustannusten tasaista jakautumista
molempien vanhempien työnantajien kesken ja siten parantaa naisten työmarkkina-asemaa
● poistaa kotihoidontuki asteittain
● täsmentää lainsäädäntöä (palvelusuhde- ja työsopimuslainsäädäntö) ehkäisemään
tehokkaasti raskaus- ja perhevapaasyrjintää, raskaus- ja perhevapaa ei ole perusteltu syy
olla tekemättä tai jatkamatta määräaikaista työsopimusta
● luoda mahdollisuuksia ikääntyvien naisten vanhuuseläkkeen aikaiseen työssäkäyntiin
● torjua työelämässä erityisesti naisiin kohdistuvaa ikäsyrjintää
● lisätä kuntien ja hyvinvointialueiden toimia ikääntyvien osallisuuden ja hyvinvoinnin
lisäämiseksi
● kiinnittää tulevassa eläkeuudistuksessa erityistä huomiota naisten eläkkeiden
muodostumiseen ja uudistuksen sukupuolivaikutuksiin
● lisätä aktiivisia toimia maahanmuuttaneiden naisten, vammaisten naisten ja muiden
työelämässä aliedustettujen ryhmien työllistymiseksi
● sitoutua samapalkkaisuuden ja palkka-avoimuuden toteutumiseen ja samapalkkaohjelman
uudistamiseen vastaamaan uudistuneita työmarkkinoita
● puuttua tehokkaasti seksuaaliseen häirintään työpaikoilla, tehdä häirinnän käsittelystä
velvoittavaa tasa-arvosuunnitelmissa ja työsuojelun toimintaohjelmissa, uudistaa
työturvallisuuslakia sukupuoleen liittyvän häirinnän ja seksuaalisen häirinnän
ennaltaehkäisemiseksi
● kasvattaa naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa 40 prosenttiin EU-direktiivin
mukaisesti yli 250 työntekijän yrityksissä, kannustaa pienempiä yrityksiä toimimaan samoin
● kiinnittää huomiota yksinyrittäjien toimintaedellytyksiin ja sosiaaliturvaan
● panostaa työpaikkojen työkyvyn ylläpitämiseen ja tukemiseen paremmalla työterveyden
kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja varhaisella puuttumisella, järjestää työnantajille ja
pienyrittäjille välineitä osaamisen ja varhaisen tuen mallin käyttöönotosta
● mahdollistaa naisten toimiminen pappina kaikissa tilanteissa Suomen
evankelisluterilaisessa kirkossa sekä kiinnittää huomiota naisten etenemiseen
johtotehtäviin evankelisluterilaisessa kirkossa
● tukea naisten etenemistä yliopistojen ja muiden oppilaitosten johtotehtäviin
● luoda rakenteita naisten osallistumiseksi ja etenemiseksi urheilun johtamisen ja
valmennuksen tehtäviin.
3
ELÄMÄ ILMAN VÄKIVALTAA
Naisille turvaa ja oikeutta väkivallattomaan elämään! Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen
vakavimmista ihmisoikeusongelmista. Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille.
Parisuhteessa tapahtuvat naisten surmat ja pahoinpitelyt ovat kansainvälisessä vertailussa
korkealla tasolla. Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole vähentynyt huolimatta lisääntyneistä toimista
sitä vastaan. Erityisen suuressa vaarassa ovat haavoittuvassa asemassa olevat naiset. Vammaiset
naiset kohtaavat 2–4-kertaisesti väkivaltaa ja väkivallan uhkaa vammattomiin naisiin verrattuna.
Esteettömyys ei aina toteudu väkivallan uhreille suunnatuissa palveluissa.
Suomi on sitoutunut Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja
perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi (Istanbulin sopimus). Suomi on saanut sopimuksen
valvontaelimeltä laajasti huomautuksia, joihin tulee vastata ensi tilassa.
Pidämme välttämättömänä
● kieltää sovittelu kaikissa lähisuhdeväkivaltatapauksissa
● täydentää rikoslainsäädäntöä maalittamiseen puuttumisen tehostamiseksi
● tunnistaa ja torjua nk. kunniaan liittyvää väkivaltaa
● kriminalisoida tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kaikki muodot ja alaikäisen tytön
vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten
● säätää pakkoavioliitot rangaistaviksi rikoslaissa ja mahdollistaa pakkoavioliittojen
mitätöinti
● laatia lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä selkiyttävä laki, joka selventää kuntien, alueiden ja
valtion yhteistyötä, rooleja ja vastuita naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä
● varata riittävät resurssit Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon ja mitata ja arvioida sen
toimeenpanoa
● lisätä monialaista työtä naisiin kohdistuvien parisuhdesurmien estämiseksi
● nostaa kriminaalipoliittiseen ohjelmaan nk. perusmuotoisen raiskauksen
vähimmäirangaistus kahteen vuoteen ja törkeiden raiskausten rangaistusten alaraja
vähintään kolmeen vuoteen
● lisätä poliisin, syyttäjäviranomaisten ja tuomioistuinlaitoksen koulutusta, tietoisuutta ja
tietämystä tunnistaa naisiin kohdistuva väkivalta
● lisätä vankeinhoidossa moniammatillista ja kuntouttavaa työtä, kehittää vankeinhoidon
naiserityistä toimintaa edelleen
● toimeenpanna tehokkaasti seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus ja kouluttaa
viranomaiset sen sisällöstä
● kehittää kouluissa annettavaa seksuaali- ja lisääntymisterveys- ja oikeuskasvatusta
vahvistamalla opetusta seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta ja suostumuksesta
● lisätä turvakotipaikkojen määrää ja saavutettavuutta sekä turvakotijaksojen jälkeisen
asumisen mahdollisuuksia, perustaa turvakoti saamelaisalueelle, järjestää
turvakotipaikkoja päihdeongelmaisille ja väkivaltaa kokeneille naisille, erityisesti
pääkaupunkiseudulla
● lisätä edelleen seksuaalirikoksia kohdanneiden tukikeskuksia
● laatia ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma ja keskittää osaamista hyvinvointialueilla
ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi
● vaikuttaa siihen, että kaikkien väkivaltaa kohdanneiden tukipalvelut ovat esteettömiä ja
saavutettavia sekä kiinnittää erityistä huomiota ikääntyneiden naisten, vammaisten naisten
ja maahanmuuttaneiden naisten kohtaamaan väkivaltaan
● tarkastella sähköisen valvonnan vaikutuksia lähestymiskiellon noudattamiseksi ja
tehokkuuden parantamiseksi.
4
TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Terveyttä ja hyvinvointia! Mielenterveyden ongelmat koskettavat jopa joka toista suomalaista
jossain vaiheessa elämää. Parantamalla mielenterveyspalveluihin pääsyä voitaisiin vähentää
merkittävästi mielenterveysongelmista johtuvia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä.
Rintasyövän systemaattinen seulonta tutkitusti vähentää kuolleisuutta.
Naisten ja perheiden näkökulma on välttämätöntä ottaa huomioon sosiaaliturvan uudistuksessa.
Haavoittuvassa asemassa olevista naisista tulee pitää huolta. Vammaiset äidit ja perheen
perustamista suunnittelevat vammaiset naiset kohtaavat usein asenteellista ja rakenteellista
syrjintää.
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen.
Oikea-aikaisella hoidolla voidaan ehkäistä hoidon tarpeen muuttumista kiireelliseksi ja entistä
vakavammaksi.
Lapsettomuuden taustalla on monenlaisia syitä. Hedelmöityshoidot osaltaan lisäävät syntyvyyttä.
Jokaisella ihmisellä on oikeus nauttia ja saada positiivisia kokemuksia liikunnasta. Oikeus
liikuntaan kuuluu kaikille perustuslain nojalla osana sivistyksellistä perusoikeutta. Resursseja
terveyttä edistävään liikuntaan ja sitä tuottavien toimijoiden elinvoiman ylläpitämiseen on
lisättävä, jotta edistämme hyvinvointia ja liikuntakulttuuria.
Pidämme välttämättömänä
● turvata lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden terapiatakuu ja parantaa hoitoon
pääsyä mielenterveyspalveluihin kaikissa ikäluokissa, toimia mielenterveysstrategian
2020–2030 mukaisesti
● varmistaa naisille kohdistuvat oikea-aikaiset palvelut sosiaaliturvan uudistuksen yhteydessä
● laajentaa rintasyöpäseulonnat 50–69 -vuotiaista 40–80 -vuotiaille
● turvata kaikkien seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, mm. laajentamalla maksuton
ehkäisy valtakunnalliseksi kaikille alle 25-vuotiaille ja parantamalla ehkäisyneuvontaa
● lisätä terveydenhuollon ja neuvoloiden ammattilaisten tietotaitoa vammaisten naisten
äitiydestä, raskaudesta ja vammaispalveluiden yhdistämisestä äitiyspalveluihin
● hakea ratkaisuja ikääntyneiden tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen palvelujen saatavuuteen,
tehdä tukitoimia ikäihmisten yhdessä asumiseen ja muutosta aiheutuviin kuluihin,
mahdollistaa ikäihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys, liikkumisen esteettömyys ja julkisen ja
kutsuliikenteen käyttäminen
● luoda ikääntyvien ikäneuvolat hyvinvointialueille, mahdollistaa myös kotihoidossa olevien
ikäihmisten ulkoilu
● yhtenäistää hyvinvointialueiden, kuntien ja koulujen kanssa oppilashuollon terveys-,
liikunta- ja kulttuuripalvelut
● turvata paperittomien henkilöiden oikeus kiireettömään terveydenhuoltoon ottaen
huomioon erityisesti raskauteen ja synnytykseen liittyvä hoito ja alaikäisten oikeudet
terveydenhuoltopalveluihin koko Suomessa
● kiinnittää huomiota hedelmöityshoitojen yhdenvertaiseen saatavuuteen, palautetaan
yksityisten hedelmöityshoitojen Kela-korvaus
● kiinnittää erityistä huomiota naisille suunnatun ehkäisevän päihdetyön järjestämiseen
● järjestää raskaudenkeskeytyksen jälkeistä henkistä tukea
● uudistaa vuodelta 1970 peräisin oleva laki sterilisaatiosta pohjoismaisen mallin mukaan
mm. laskemalla ikäraja 25 vuoteen ja poistamalla vaatimus puolison hyväksynnästä
● jatkaa itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa
● kiinnittää huomiota omaishoitajien jaksamisen tukemiseen
● palauttaa Kela-korvausmallin uudistamisen yhteydessä Kela-korvaus
fysioterapiapalveluihin, mahdollistaa kotitalousvähennyksen käyttö kotona tapahtuvaan
kuntoutukseen
● nopeuttaa hoitoonpääsyä ja purkaa hoitojonoja palveluseteleitä ja
ostopalvelumahdollisuuksia hyödyntämällä
● yhtenäistää kuukautisten aiheuttamien kipujen hoitoa, kiinnittää huomiota
kuukautisköyhyyteen
● ottaa huomioon liikunta ja kulttuuri osana hyvinvointia, terveyttä, mielenterveyttä ja arjen
sujuvuutta
● varmistaa mahdollisuus liikuntaan osaksi arkea kaikissa ikäryhmissä: elämäntapaohjausta
neuvoloihin, lisää liikettä varhaiskasvatukseen ja opetukseen, liikuntaneuvontaa
työyhteisöihin sekä liikunta osaksi jokaista päivää ikääntyneiden palvelutaloissa.
5
ILMASTO JA YMPÄRISTÖ
Ilmastonmuutoksen estäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen! Kokoomusnaiset on
sitoutunut edistämään ympäristö- ja ilmastoasioita niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin.
Tavoitteenamme on jättää tuleville sukupolville parempi maailma, jossa ympäristö ja ilmasto ovat
tasapainossa ja eläinten hyvinvointi on turvattu.
Huolehtiminen ympäristöstä ja eläinten hyvinvoinnista ovat olennainen osa sivistystä. Eläimet ja
luonto ansaitsevat kunnioituksen ja arvostuksen myös omana arvonaan, riippumatta ihmisen
tarpeista. Haluamme korostaa ympäristön ja ilmaston suojelemisen merkitystä sekä kannustaa
kestävän kehityksen edistämiseen.
Suomen on kannettava laajempaa maailmanlaajuista vastuuta ympäristöasioissa. Meidän tulee
tarjota myös jatkossa apua ja osaamista kansainväliseen yhteistyöhön kriisien hallinnassa,
ympäristön- ja luonnonsuojelussa sekä kestävän kehityksen edistämisessä. Ympäristövaikutukset on
otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma ja kestävä sininen talous tukevat Suomen tavoitteita
Itämeren ja maailman merien tilan parantamiseksi ja tarjoavat merkittäviä taloudellisia
mahdollisuuksia. Vaikka vesien tila Suomessa on yleisesti melko hyvä, vuoden 2019 ekologisen tilan
arvion mukaan järvien pinta-alasta 13 prosenttia ja jokivesistä kolmannes ei yllä hyvään tilaan.
Suurimpia ongelmia ovat rehevöityminen ja liettyminen.
Ilmastopolitiikkaa pidetään usein sukupuolineutraalina. Naiset ja nuoret ovat valmiimpia tekemään
ja tukemaan ilmastomyönteisiä päätöksiä. Ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutukset on
arvioitu vuonna 2021. Sukupuolten välillä todettiin eroja kuluttajina ja päätöksentekijöinä.
Päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet vaikuttavat eri sukupuolten elämään,
mahdollisuuksiin ja asemaan yhteiskunnassa eri tavoin. Naisten osallisuutta ilmastopolitiikassa ja
sen päätöksenteossa tulee lisätä. Naisvaltaisilla aloilla mahdollisuus tehdä etätyötä on usein
vähäinen. Naiset liikkuvat muita enemmän jalan, pyörällä ja julkisilla liikennevälineillä.
Pidämme keskeisenä
● lisätä iImastopolitiikan budjetoinnin sukupuolitietoisuutta, purkaa ilmastotoimista
hyötyvien alojen sukupuolisegregaatiota
● ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvo kaupunkien ja kuntien suunnittelussa, sitoutua
toimimaan kunnissa Eurooppalaisen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirjan
periaatteiden mukaisesti
● jatkaa toimivien joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä ja panostaa ratkaisuissa uusiutuvan
energian käyttöön
● kannustaa lainsäädännön ja verotuksen keinoin ympäristöystävällistä kulutusta ja
liikkumista
● edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä erityisesti vähentämällä fossiilisten
polttoaineiden käyttöä ja siirtymällä kohti uusiutuvaa energiaa
● siirtyä kertakäyttökulttuurista kohti kestävää kierto- ja jakamistaloutta, hyödyntää
teknologiaa ympäristönsuojelussa
● edistää ympäristöystävällisiä menetelmiä tuotannossa, jakelussa ja kuljetuksissa sekä
materiaalien uusiokäytössä, panostaa ympäristö- ja energia-alan tutkimukseen ja
kehitykseen
● tukea ympäristöystävällisiä ratkaisuja ruoantuotannossa, esimerkiksi hiiltä sitovia
käytäntöjä ja ruokahävikin vähentämistä, kuluttajille on tarjottava tietoa ruuan alkuperästä
ja valmistusolosuhteista ja korostettava kasvisruoan ekologisuutta ja terveellisyyttä
● estää luonnon köyhtymistä järjestelmätason muutoksilla, kiinnittää erityistä huomiota
metsänhoitomenetelmiin ja biodiversiteetin säilymiseen Suomessa, EU:n on toimittava
ympäristöasioissa globaalina edelläkävijänä
● tuettava uhanalaisten lajien suojelua, kuten saimaannorpan pelastamista ja
verkkokalastuksen rajoittamista sen levinneisyysalueilla, eläinsuojelulain uudistuksen on
perustuttava viimeisimpään tieteelliseen tietoon ja otettava huomioon eläinten itseisarvo ja
hyvinvointi
● kiinnittää erityistä huomiota vesiensuojelun poliittiseen päätöksentekoon ja käytännön
toimiin, jatkaa kunnianhimoisella otteella vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja
Saaristomeren ohjelmaa.
6
TURVALLISUUS JA KANSAINVÄLISYYS
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kansainvälisyyden tasa-arvoa: Nato-Suomi on myös naisten!
Sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet ovat Suomen ulkopolitiikan prioriteetti, jota tulee jatkaa
aktiivisesti. Myös turvallisuuspolitiikassa on jatkossa otettava aiempaa paremmin huomioon
tasa-arvonäkökulmat. Ilman sukupuolten tasa-arvoa, naisten oikeuksia ja naisten osallistumista ei
ole kestävää rauhaa.
Suomesta on tullut puolustusliitto Naton jäsen keväällä 2023. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on
jatkunut helmikuusta 2022. Terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin lokakuussa 2023. Talebanit
valtasivat Afganistanin elokuussa 2021. Tyttöjen kouluttautuminen, naisten työnteko,
osallistuminen järjestötoimintaan ja vapaa liikkuminen julkisilla paikoilla on kielletty. YK:n
erityisedustajan mukaan Afganistanin naisten ja tyttöjen vakava sorto ja systemaattiset
ihmisoikeusloukkaukset voidaan katsoa sukupuoleen perustuvaksi vainoksi ja apartheidiksi. Iranin
naiset kamppailevat vapautensa puolesta. YK:n mukaan maailman yli 600 miljoonaa naista ja tyttöä
asuu konflikti- ja kriisialueilla. Sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä ja
muita vähemmistöjä vastustava maailmanlaajuinen anti-gender -liike valtaa alaa Euroopan
unionissa.
Vuonna 2021 naisia ilmoittautui Suomessa ennätysmäärä vapaaehtoisen asepalveluksen
suorittajiksi. Puolustusvoimat on ilmoittanut tavoitteekseen lisätä asepalvelukseen hakeutuvien
naisten määrä 2 000:een. Samaan aikaan myös reservissä olevien naisten määrä kasvaa.
Naisjärjestöt ympäri Suomen tekevät merkittävää työtä kansallisen resilienssin puolesta.
Suomi pärjää parhaiten, kun olemme aktiivinen osa länttä ja Eurooppaa, paitsi turvallisuudessa ja
taloudessa, myös arvokysymyksissä. Vahva Euroopan unioni merkitsee vahvempaa itsenäistä
Suomea.
Vaikutamme, siihen että
● ulkopolitiikalla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja tähän toimintaan sisältyvät tavoitteet,
seurantajärjestelmä ja raportointi, sukupuolten tasa-arvoa edistävä ulkopolitiikka otetaan
käyttöön sekä nimetään tasa-arvosta vastaavat yhteyshenkilöt osastoittain ja Suomen
edustustoihin
● Suomi YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä toimii rohkeasti naisten ja tyttöjen
ihmisoikeuksien puolesta ja tukee naisihmisoikeuspuolustajia
● Suomi jatkaa yhteistyössä EU:n, YK:n ja muun kansainvälisen yhteisön kanssa tukeaan
Afganistanin naisten ja tyttöjen oikeuksien tukemiseksi, tavoitteena vapaus elää, käydä
koulua, opiskella, tehdä työtä, vastata omasta kehostaan
● tuetaan systemaattisesti naisten oikeuksia, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia
sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja muiden vähemmistöjen oikeuksia sekä
tunnistetaan globaali, EU:ssa ja Suomessa toimiva anti-gender liike, joka vastustaa
ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa
● mahdollistetaan naisten osallistuminen laajasti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan siten, että
Nato-Suomi on myös naisten, kiinnitetään huomiota sukupuolten tasa-arvoon Natoon
tehtävissä rekrytoinneissa - kansainväliset järjestöt myös turvallisuuspolitiikassa odottavat
Suomelta sukupuolten tasa-arvon osaamista ja naisia johtotehtäviin
● lisätään vapaaehtoisten naisten etenemistä kokonaisturvallisuuden tehtäviin mm.
rajaturvallisuudessa ja pelastuspalvelussa sekä turvallisuuspolitiikan kansainvälisissä ja
EU-tehtävissä
● tuetaan EU:n toimia naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamiseksi Istanbulin sopimuksen
mukaisesti, toimeenpannaan naisiin kohdistuvan väkivallan EU-direktiivi kunnianhimoisella
otteella
● edistetään reservissä olevien naisten mahdollisuutta osallistua sotilaalliseen
kriisinhallintaan
● laajennetaan kutsunnat koko ikäluokalle ja tarkastellaan naisten osallistumista
puolustusvoimissa, tuetaan naisten etenemistä urallaan ja kiinnitetään huomiota naisten
määrään puolustusvoimien ja kokonaisturvallisuuden johtotehtävissä, otetaan huomioon
naisten vaatimat erityisjärjestelyt puolustusvoimissa mm. varusteiden turvallisuuden ja
sopivuuden suhteen
● puututaan aiempaa tehokkaammin Puolustusvoimissa ja kriisinhallinnassa esiintyvään
seksuaaliseen häirintään ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan
● lisätään valtakunnallisten ja alueellisten maanpuolustuskurssien sisältöön
kokonaisturvallisuuden edistämisestä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja
estäminen
● lisätään naisten osallistumista ja päätöksentekoa rauhanprosesseissa ja -välityksessä sekä
konfliktien ehkäisyssä, kriisinhallinnassa ja varautumisessa YK:n Naiset, rauha ja turvallisuus
1325 -päätöslauselman ja Suomen neljännen toimintaohjelman mukaisesti.