Se on bingo.. marraskuun 13 päivä, Petri Peuran bingomatka

Se on bingo.. ja marraskuun 13 päivä 2018

Pehmeä sammalmatto on niin kutsuva että Petri Peura ja isänsä Perttu Peura istahtavat maahan ja ajattelevat ottaa pienet nokoset ruokailun jälkeen. Petri Peura on juuri vaipumaisillaan untenmaille, kun hän kuulee pallojen ropinaa ja äänien, joka sanoo I niin kuin iloinen ja perässä on numero, josta Petri ei saa selvää. Se on bingo, peura-poika huudahtaa ja hyppää pystyyn. Miksi kukaan ei ole kertonut minulle, että nyt on 13 päivä marraskuuta ja Jyllin Kodin bingopäivä.

Hän on odottanut tätä päivää, sillä huhut kertoivat bingon peluun olevan jännittävää ja hauskaa. Palkinnot ovat upeita. Kirjoja, kukkia, lappuja ruokailuun ja kaikenlaista muuta mukavaa, jopa hierontaa ja ne ovat kaikki varmaankin ihan tarpeellisia. 

Petri-Peura lähtee vauhdilla juoksemaan kohti ravintola Sofiaa, jossa bingoa pelataan. Vauhti on hurja ja muuttuu aina vaan hurjemmaksi, sillä yhtään peliä ei sovi menettää. Perille on päästävä pikavauhtia. Kas kummaa, Petri huomaa, että vastaan saapuu toinen Peuran perheen pojista, Pera nimeltään. Petri huutaa, Pera väistä ja kiitää täyttä vauhtia eteenpäin. Bingo voitto häämöttää ja kahvin tuoksu myös tuntuu houkuttelevalta. Onko siellä kahvitauko, hän ehtii miettiä.

Pera ei väisty ja katastrofi syntyy. Bingoyleisö jähmettyy, kun sisään ovesta syöksyy Petri-Peura. Lasin sirut lentelevät. Hän on sisällä ravintolassa, ovi kaulassa kaikkien sirpaleiden keskellä ja rähmällään lattialla. Ylös on mahdotonta nousta, sillä lattia on liukas ja kaviot luistavat pois alta. Noloissaan hän ryömii kabinettiin ja etsii ulos pääsyä, tästä nolosta tilanteesta. Paikalle saapuu urhea bingonpelaaja ja reipas naisihminen, jotka auttavat Petri-peuran jaloilleen ja ohjaavat nätisti sen ulos ravintolasta. Ulkona Petri-Peura ryöstäytyy irti kilteiltä auttajilta ja lähtee juoksemaan ylpeästi kotimetsään, nuolemaan haavojaan.

Kotiin päästyään hän näkee, että Pera istuu pöydän äärellä. Mitä sinä täällä teet, juuri tuli ulos ravintola Sofiasta, bingoa pelaamasta. Höh, älä hölise, kotonahan minä olen ollut, Pera vastasi. Petri-Peura katselee nolona ympärilleen ja huomaa jalassaan olevan haavan. Äiti-Peura hakee lääkekaapista sidoksia ja puhdistusainetta, joilla hän hoitaa Petri-Peuran haavat. Hän laittaa kuumaa rauhoittavaa camomilla teetä ison kannullisen pojilleen.  Äiti-Peura tajuaa, mitä oli tapahtunut. Petriä hän taputtaa päähän sanoen hosuen ei saavuteta mitään hyvää. Rauhallisesti poikani, rauhallisesti myös bingoa pelaamaan.

Tiedättekö muuten, että 27.11. pelataan jälleen bingoa, kinkkubingoa, ravintola Sofiassa Jyllin Kodilla. Petri-Peura, olepa silloin varovainen.

Jouluaatto 24.12.2021

Blix ja Rontti ovat kävelyllä perheittensä kanssa. Heidän askeleensa johtavat määrätietoisesti lintutornille. Järven jäälle laskeutuu Kipinä Poro, jonka pulkassa ovat Tonttutyttö Siiri ja ystävät. Kaikki hiljentyvät jouluaaton tunnelmaan.

Siiri Tonttutyttöä kertoo jouluevankeliumin, Luukkaan mukaan. Tonttutyttö laittaa silmälasit nenälleen ja aloittaa. Vilkaisee paria tonttutyttöä lasiensa yli, vilkaisee toisen kerran hieman kauemmaksi, silloin hiljenee myös kaverukset lintutornin portailla.

”Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.

Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana. Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."

Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:"Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"

Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti". Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä. Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.”

Siirin lopetettua, Mustarastas Mario läheisessä pensaassa aloittaa virren "enkeli taivaan lausui näin", johon kaikki yhtyivät, kukin omalla äänellään.

Laulu kaikuvi lasten suista, ja silmät riemusta hehkuvat,

ja liekit loistavat joulupuista, kun joulu on, kun joulu on.

Joulun taika, onnen aika, luonas viihtyköön. Suokoon  sulle lepohetken. Kiirees väistyköön.

Tulkoon joulu rauhallinen, Uusi vuosi onnellinen

Ensi joulunaikaan tapaamme jälleen.

.